maanantaina, toukokuuta 21, 2007

Vimmaisesti eteenpäin

Sunnuntai-illan kotiinpaluu kertoi, että kevät on kirinyt viikossa vimmaisesti eteenpäin. Ylenpalttiseksi yltynyt vihreys vaimentaa liikenteen melua, pihakallio on keto-orvokkien peitossa ja tervapääskyt kirkuvat kaupunkikesää taivasta viillellen.

Mikä parasta, tuomet kukkivat.

Pohjois-Karjalassa koivujen hiirenkorvat olivat vielä pieniä ja varovaisia, vaikka lämmin, puuskainen etelätuuli antoikin aavistuksen tulevasta. Käkikin kukkui jo. Liperissä pihavaahteran pönttöön oli asettunut kirjosieppo, ja nurmeslainen kalalokki hautoi tutulla vesikivellä vilkuillen epäluuloisena saunanlämmittäjiä.

Kaksi urospuolista heinäsorsaa näytti niin ikään olevan kovin lämpimissä väleissä. Aikovatkohan ne adoptoida munan?

- - -

Idänviikkoon mahtui taas monenlaista murhanhimoisten liukuhyllyjen väistelystä halkotöihin. Reissulla saatiin myös vahvistus Pagistaanin väkiluvun (ja naarasvallan) kasvulle heinäkuussa.

Kahden talouden yhteislauma kutistui vuoden sisällä neljästä koirasta kahteen, kun vanhoista papoista jätti aika. Selman pesti senioriväen personal trainerina on vakinaistettu ja karvainen assistenttini Sandy täyttää kesällä komeat yhdeksän vuotta.

Niinpä päätimme varmistaa ajoissa, ettei sohvannurkka jää tyhjäksi, kun väistämätön joskus - toivottavasti vasta hyvin pitkän ajan päästä - tapahtuu.

Tuleva kansalainen mahtuu toistaiseksi kämmenelle ja käyttää energiansa syömiseen ja nukkumiseen, mutta parin kuukauden kuluttua tilanne on jo vallan toinen. Ikäneitoassistentin tutorintaidot, kärsivällisyydestä puhumattakaan, joutuvat epäilemättä koetukselle.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

" - - käyttää energiansa syömiseen ja nukkumiseen, mutta parin kuukauden kuluttua tilanne on jo vallan toinen."

Tai sitten ei... kyllä tää narttu on ainakin ollut tuommoinen aina. :o

Päivi, the b...

Anonyymi kirjoitti...

siispä yksi sukkaankusija lisää ;-) Olisi kiva tavata ja testata olisiko minulla sama tuuri tämän yksilön kanssa..
Mut siis oikeesti, onnea uudesta vauvasta! Ihania ummikkoja kuvassa.

Kati Parppei kirjoitti...

Heh! Ruikkija-Ottohan oli vain kovin nuori ja innoissaan :D.

Tervetuloa katsomaan sekä neli- että meitä kaksijalkaisia, kun Suomessa taas käyt. Kiva olisi nähdä pitkästä aikaa...

Anonyymi kirjoitti...

Kiitos kutsusta! Kutsu pätee tänne kans. Seuraava Suomen visiitti vielä täysin määrittelemätön. Saamme nimittäin kesällä kotiväkeä vaihteeksi tänne päin joten Suomessa käynti varmaan aikaisintaan talveksi, joka sekin epävarma jos saan töitä ja ne lomat olis ekaks ansaittava...
Mut heti kun näyttää siltä niin ilmoittelen!