tag:blogger.com,1999:blog-12744295.post111752406517741620..comments2023-08-09T16:20:20.803+03:00Comments on pagistaan: Tuolien kolinaaKati Parppeihttp://www.blogger.com/profile/14134234054092762741noreply@blogger.comBlogger5125tag:blogger.com,1999:blog-12744295.post-1117543562445900052005-05-31T15:46:00.000+03:002005-05-31T15:46:00.000+03:00Kun jäi riittävän monta kertaa pallokentällä valit...Kun jäi riittävän monta kertaa pallokentällä valitsematta oppi pelkäämään kaikkia ryhmääntymistilanteita.<BR/><BR/>Ryhmätyö voi olla hyvä keino keskeyttää monotoninen yksinpuhelu. Laittaa ajatus ja veri kiertämään. Toisaalta se on kouluttajalle kätevä tapa täyttää aikaa silloin kun oma sanottava ei riitä<BR/><BR/>Harvoin ryhmätöiden aiheiet ovat oppimisprosessin kannalta loppuun asti mietittyjäMennyt maailmahttps://www.blogger.com/profile/02575444050305002800noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-12744295.post-1117538222848800802005-05-31T14:17:00.000+03:002005-05-31T14:17:00.000+03:00Niin. En tiedä. Jokin epämukavuus niihin vain liit...Niin. En tiedä. Jokin epämukavuus niihin vain liittyy. Ehkä se on vain tietynlaista mukavuudenhalua tai ärtymystä, kun oma tiedonomaksunta- tai ajatusprosessi katkeaa yht'äkkiä ryhmätyötouhuamiseen paikanvaihtoineen ja tuolinkolisteluineen. <BR/><BR/>Ja kuten sanoit, aiheet ovat usein typeriä ja keinotekoisia. Eivät aina, mutta silloin juuri turhauttaa tuo lyhyt aika (silloin saattaisi halutakin tehdä työn "kunnolla" ;).<BR/><BR/>Tietysti jos on aivan tylsistynyt ja puuduksissa, voi ryhmätyö olla tervetullut koipienoikomistauko. Silloin kyllä koko luennon/koulutuksen teema on allekirjoittaneelle enemmän tai vähemmän yhdentekevä.Kati Parppeihttps://www.blogger.com/profile/14134234054092762741noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-12744295.post-1117537592496387292005-05-31T14:06:00.000+03:002005-05-31T14:06:00.000+03:00Ryhmätöihinkin tottuu ja niitä lakkaa ottamasta va...Ryhmätöihinkin tottuu ja niitä lakkaa ottamasta vakavasti. Ideaalitapauksessa ryhmässä kukaan ei jaksa pingottaa, vaan työ tehdään rutiinilla ja kevyesti, niin että tilaa jää huumorille asiasisällön kustannuksella (ja asiaahan ei vartitunnissa työhön saa paljoa ahdettua, varsinkin kun ryhmätöiden aiheet ovat yleensä hölmöjä). Pahimmassa tapauksessa ryhmässä on pari tosikkoa, jotka haluavat kunnianhimokkkaasti tehdä työn "kunnolla". He ovat niitä joita elävät peruskoulua vielä aikuisiälläkin.Dyrohttps://www.blogger.com/profile/13318432563023970029noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-12744295.post-1117529530404908422005-05-31T11:52:00.000+03:002005-05-31T11:52:00.000+03:00Hyvä kysymys. Mutta kyse ei olekaan siitä, että ka...Hyvä kysymys. Mutta kyse ei olekaan siitä, että kaipaisin täydellistä anonymiteettiä. Minua ei haittaa, että kävijät halutessaan löytävät ihmisen blogin takaa (muutenhan en olisi linkittänyt kotisivuani). Sen sijaan en halua hakumoottoreiden löytävän nimelläni suoraan blogiini, enkä pitää blogini linkkiä kotisivuillani, jotka puolestaan ovat sähköinen "käyntikorttini" muun muassa työnhakujutuissa.<BR/><BR/>Eli kyse on niin sanotusti yksisuuntaisista ajokaistoista. Tai siitä, että blogini sijaitsee sivutien varrella, ei pääväylällä. Kuvio tuntuu palvelevan parhaiten omia yksityisyyden- ja julkisuudentarpeitani.Kati Parppeihttps://www.blogger.com/profile/14134234054092762741noreply@blogger.comtag:blogger.com,1999:blog-12744295.post-1117528662706627312005-05-31T11:37:00.000+03:002005-05-31T11:37:00.000+03:00Olen samaa mieltä tästä pikaryhmätyöskentelystä.Ja...Olen samaa mieltä tästä pikaryhmätyöskentelystä.<BR/><BR/>Ja toinen juttu. Vaihdoit blogia, jotta sinun "oikea henkilöllisyytesi" ei olisi hakuroboteille niin helppoa tavaraa. Kuitenkin profiilissasi linkität www-sivullesi. En nyt ymmärrä, mutta olenkin INTP...<BR/><BR/>Rakkaudella,<BR/><BR/>Kauneuden ja viisauden ystäväAnonymousnoreply@blogger.com