torstaina, huhtikuuta 22, 2010

Valgei

Toimittajantyöt ovat viime aikoina jääneet allekirjoittaneella vähemmälle tutkijanhommien täyttäessä työajan. Se harmittaa monestakin syystä. Yksi on se, ettei kameralaukun kanssa tule lähdettyä säännöllisesti liikkeelle. Kun liikun ulkosalla muuten kuin juosten, mukana on yleensä yhdestä kolmeen koiraa. Remmin päässä häiläävät, kärsimättömät eläimet ovat ehdottomasti valokuvaamisen vasta-aihe (sopii koettaa, jos ei usko).

Pitää siis vasiten lähteä katsomaan maailmaa kameran etsimen läpi, jos aikoo pitää jonkinlaista kuvaustuntumaa yllä. Tätä tavoitetta vauhdittamaan laitoin pystyyn Pagistaanin sivublogin Valgein. Valgei tarkoittaa valoa aunuksenkarjalaksi ja on minusta viehättävä sana.

Yritän parhaani pitääkseni tämän yritelmän hengissä edes kituliaasti. Siksi aion fuskata julkaisemalla myös vanhoja kuvia vuosien varrelta, sellaisiakin, jotka on ehkä jo nähty Pagistaanin puolella. Mutten ole niin taitava valokuvaaja, että hyvien tai edes kelvollisten otosten repertuaarini olisi rajaton.

3 kommenttia:

Sandy kirjoitti...

Hehee. Tuttua! Vaikka minulla koirien sijasta on kärsimätön pieni ihminen rattaissa. Pysähtymisestä seuraa kärkäs vastalause muutaman sekunnin sisään, eikä mekkala lopu ennen kuin matka jatkuu joutuisasti.

Kati Parppei kirjoitti...

Mutta rattaissa istuva pieni ihminen ei ainakaan tempaise hihnaa ja horjuta tasapainoa juuri kriittisellä hetkellä...

Sandy kirjoitti...

No ei, se on totta!