keskiviikkona, heinäkuuta 03, 2013

Luovuudesta

Tähän sosiaalisessa mediassa kiertäneeseen luovan prosessin kuvaukseen ei ole juuri lisättävää. Inspiraation ja työn osuus - punainen ja sininen lohko - ovat joltisenkin tuota luokkaa täälläkin. Niin ikään olen vuosikaudet uskotellut itselleni, että päämäärätön netissä harhailu, nokosten ottaminen ja ahkera jääkaapilla käyminen antavat alitajunnalle mahdollisuuden työstää asioita eteenpäin.

Alitajunta, tuo oikukas ja mystinen sfääri, jolle pitää osata antaa tilaa. Paljon.

Kaikki prosessit, ali- ja ylitajuiset, ovat kyllä nyt niin jumissa kuin olla voivat. Eikä edes kunnon lomaa ole tiedossa tänä(kään) vuonna. Hyvänä puolena mainittakoon (jälleen) lomaltapaluustressiltä välttyminen.

2 kommenttia:

Careliana kirjoitti...

Osui ja upposi! Tosin itse jyvittäisin osan napostelu-siivusta vielä epämääräiselle käpistelylle (tiedäthän, kaikki ne tyhjänpäiväiset asiat, jotka ihan ehdottomasti onkin tehtävä nyt justiinsa heti tässä välissä).
Perustelen tätä työtapaani sillä, että minun työni vaatii erityistä keskittymistä (no mikäpä työ sinänsä ei vaatisi, minun hommani ehkä kuitenkin hieman keskimääräistä enemmän) eivätkä aivot tutkitusti jaksa painaa täydellä teholla kuin puolisen tuntia kerrallaan, eli niille täytyy antaa hengähdystaukoja, jotta sitten taas saadaan sitä priimaa jälkeä aikaiseksi.

Eikä minullakaan ole tänä kesänä lomaa. Eikä siis myöskään lomallejäämis- tai lomaltapalaamisstressiä. Voi meitä onnenpossuja.

Kati Parppei kirjoitti...

Käpistelypä hyvinkin!

Minun aivoilleni se puolikin tuntia tuntuu usein olevan liikaa... Mutta kirjoitusvaiheessa otan sitten kiinni aiemmat jahkailut. Yleensä.