Vappu tuli ja meni; kiitokset vielä Hervantaan, jossa viihdyimme niin pitkään ja hartaasti, että telttaretkeksi kaavailtu perinteinen vappupatikkamme kutistui päiväpiipahdukseksi Nuuksioon sunnuntaina. Mutta mukavaa oli. Sekä Tampereella että Nuuksiossa.
Maanantaiaamuna suuntasin taas Pietariin arkistohommia viimeistelemään. Myöhään torstai-iltana seuraan liittyy kelpo siippani, jolle visiitti on ensimmäinen. Tiedossa on siis pidennetyn viikonlopun peruskiertue höystettynä voiton päivän paraateilla ja mitä niitä nyt taas lieneekään.
Tällä reissulla - taas kerran kuumaa kioskibliniä nauttiessani ja kuunnellessani rasvan ritinää verisuonistossa - hoksasin, missä venäläiset ovat onnistuneet suomalaisia paremmin (kansainvälisten selkkausten välttämiseksi tarkennettakoon, ettei tämä tietenkään sulje pois muita vastaavia asioita, vaikka lauserakenteesta voisi niinkin päätellä). Kun kansainväliset pikaruokaketjut rantautuivat Venäjälle 80- ja 90-lukujen vaihteessa, Moskovan monikansalliseen purilaispaistamoon jonotettiin niin, että sitä piti näyttää Suomenkin uutisissa. Sittemmin vankan jalansijansa ovat saaneet muutkin vastaavat ketjut.
Mutta niiden lisäksi itänaapuriimme on kehittynyt aivan oma pikaruokakulttuurinsa, joka pohjautuu vankasti perinteisiin venäläisappeisiin. Visuaaliselta ilmeeltään yhtenäisten ketjujen ravintoloista saa esimerkiksi eri tavoin täytettyjä blinilettuja, keitettyjä tattariryynejä, puuroja ja kvas-kaljaa. Kertakäyttöastioista, valitettavasti. Ja kansaa riittää tiskillä.
Ehkä taustalla on stolovaja-kulttuuri, nuo maanmainiot kansanruokalat, joita nykyisin harvemmin enää näkee? Kenties ne ovat vain muuttaneet muotoaan markkinatalouden myötä?
Suomessa ei, yhtä kaikki, vastaavaa ilmiötä ole kesätapahtumien muikkupannuja ja teollisia karjalanpiirakoita lukuun ottamatta. Kotileipomoiden piirakoita voi ostaa kojusta torin aukioloaikana, mutta iltaisin kansa on nakkikioskien, kebabien ja hampurilaisten varassa (paitsi Tampereella, jossa syödään mustaamakkaraa Tammelan torilla nääs). Olisihan meidänkin perinneruoissamme jos jotakin pikaruoaksi kehiteltävää: kuumia piirakoita eri tavoin päällystettyinä, rieskarullia savuporo- ja lohitäytteillä, vatruskoita, minikokoisia kala- ja lanttukukkoja, muikkuja, uuniperunoita, naurishaudikkaita, kuivattuja ja maustettuja ruisleipätikkuja... Kai ne nyt mennen tullen päihittäisivät vehnäpullan sisään lyödyn teollisen jauhelihapihvin? Puhumattakaan ekologisuudesta - pikalähiruokaa! - ja terveellisyydestä. Tarjoiluunhan voisi käyttää vaikka päreitä ja paperikääreitä.
Tosiasia taitaa vain olla, että Venäjällä asiakasvolyymi on hieman toista kuin Suomessa, mitä ketjujen perustamiseen tulee. Helsingin kauppatorilla kesäkuukausina menestyvä kansanruokkimo ei välttämättä löisi leiville vaikkapa marraskuisessa Joensuussa, jossa kauppahallin päätygrillin ja teiniakvaarioiden valtaa on vaikea horjuttaa.
Tai mistäpä sitä tietää. Ellei joku ota riskiä ja kokeile.
3 kommenttia:
Olen tuskaillut samaa. Nuo kaavailemasi ruoat kuulostavat aivan loistavilta. Minä ainakin ostaisin, niin paljon mieluummin kuin nykyisiä snägäritarjokkaita.
Pietarin-reissulla tuli syötyä tuollaisessa pystykiskassa sieniblinit. En oikeasti jätä kovinkaan usein ruokaa kesken siksi että sitä olisi liikaa mutta kojun juustokermaisa jättiblini sai koko seurueen puhkumaan ensin nautinnosta ja sitten ähkyn tuskasta. Jouduimme dumppaamaan jämät roskikseen ja niiden parin euron blinien antamilla voimilla teputettiinkin koko päivä kaupunkia läpi. Latviassa on noita pelmeni-pikaruokaloita jotka toimivat samoin: halpaa, täyttävää, maittavaa (ja epäterveellistä, eh) ruokaa nopeasti ja näpäkästi. Matkoilla, jolloin ei aina jaksa panna liikaa ajatusta ja vaivaa mahantäyttöön, nuo toimivat loistavasti, etenkin kun jatkuva liikkeelläolo kuluttaakin ihan mukavasti...
Hyvä idea olen ajatellut samaa. Jos/kun pikaruokaa on yleensä oltava tarjolla, niin miksi ei terveellisiä ja/tai kansallisia vaihtoehtoja kehiin?
Itse ostin kadulta Petroskoista kotimatkalle tusinan erilaisia kaali-, liha- ym piirakoita. Hyviä olivat.
Lähetä kommentti