Isä soitti usein kitaraa ja lauloi, kun olin pieni. Yksi hänen vakiokappaleistaan oli pohjalainen kansanlaulu Kaksipa poikaa Kurikasta. Muistan pitkään ymmärtäneeni laulun niin, että pojat olivat kurikkaita, mitä se sitten olisikaan tarkoittanut.
Sana voisi kyllä olla ihan käyttökelpoinen.
Nyt olen jo vähän valistuneempi Suomen maantieteen suhteen, mutten vieläkään tiedä, mikä on se "peslaipiippu", joka laulussa myös mainitaan.
7 kommenttia:
Jep, me laulettiin k.o. biisiä ala-asteella, meillä oli sellainen hiukan skitsofreenisen kuuloinen kolmoislaulu jossa laulettiin päällekäin Mää mää lampaani, Kaksipa poikaa Kurikasta sekä Kukkuva kello. Ajattelin aina että ne pojat on kurikkaita, ja ihmettelin että miten se on mahdollista kun musta ne kuulosti enemmän kurittomilta (tai sellasilta ärsyttäviltä rehvastelevilta apinauroksilta lähinnä). Mutta no, aikuisena sit selvis tämänkin asian oikea laita :)
Lukiossa sit laulettiin jotain ikivanhaa ylioppilaista kertovaa laulua (en muista sanoja, mutta laulu kertoi patalaiskoista ja alkoholisoituneista ylioppilaista jotka slaidasivat tenttinsä ja joivat vaan punssia koko ajan), jonka yksi sävel kuului: "hiven lyyryssä kiiltää kultaa". Yksi oppilas kysyi sitten pitkään pohdittuaan opettajalta, että "mikä se hivenlyyry mahtaa olla?"
:D Samaan tapaan väärin kuultujen laulunsanojen helmiä on myös Delilah-biisi: "Hei hei Heidi-Laila".
Tuli tuosta Kurikasta-biisistä vielä mieleen, miten ihastunut olin, kun isä lauloi sen tyttö punaposken sijaan "Fesse harmaaposki". Fesse oli tuolloinen koiramme. Ehkä osin siksi laulu onkin jäänyt mieleen.
Laulussa mainittu "hopiasta peslaipiippu" on hopeisin heloin koristeltu piippu. "Peslai" tulee ruotsin kielen sanasta "beslag", joka tarkoittaa "hela, heloitus"
Hoi, kiitos Sedis! Isä asiaa jo valaisikin blogiani luettuaan, mutta sanan ruotsalainen alkuperä oli uutta (joskaan ei yllättävää, tietenkään).
Olin tähän hetkeen asti ajattelemattani ajatellut, että ne kaksi poikaa ovat nimen omaan kurikkaita, mitä tarkoittaneekaan. Kaikkea sitä tajuaa.
hitusen tummemmat pojat on tehneet iltimaattisen sovituksen kuulemma surumielisestä sikermästä.
http://yle.fi/alueet/pohjanmaa/2010/06/sambialaisyhtye_afrikkalaistaa_myos_surumielisen_suomalaismusiikin_1752730.html
Sedis, kiitos peslain etymologiasta!
Isäni - joka myös usein lauloi kitaran säestyksellä joko eteläpohjalaisia tai sitten italialaisia kansanlauluja - tähdensi että pitää laulaa 'hopiapeslaipiippu' ja että jos on 'hopiasta peslaipiippu', niin piippu sulaa jos siinä pitää tulta.
Lähetä kommentti