Muuttuvat merkitykset

Täällä Cambridgessa on koko ajan tarjolla toinen toistaan kiinnostavampia esitelmiä, luentoja ja seminaareja. Yleensä ne järjestetään iltaisin, mikä on työtehon kannalta hyvä; toisaalta niiden vuoksi päivät yliopistolla tuppaavat venymään järjestään seitsemään ja joskus ylikin. Esimerkiksi collegessa, jossa olen Visiting Fellow'ina eli vierailevana tutkijana - tuo Fellow on liki mahdoton kääntää, koska sellainen instituutio puuttuu Suomesta - järjestetään joka toinen tiistai vartin yli iltakahdeksan alkava kollokvio. Sehän on melkein nukkumaanmenoaikani. Tosin tuskaa lievittää ja keskustelua siivittää viinitarjoilu...

Yksi meneillään olevista "suurelle yleisölle" suunnatuista luentosarjoista on 30 vuoden uran Metropolitan Museum of Art'in johtajana tehneen Philippe de Montebellon The Multiple Lives of the Work of Art, eli suomeksi taideteoksen moninaiset elämät. Pääajatuksena on lyhyesti, että taideteosta on mahdotonta ymmärtää sen tekijän tai syntyaikakauden lähtökohdista käsin.

Miten hengellisen teoksen merkitys muuttuu, kun se siirretään vaikkapa kirkosta museoon? Tai egyptiläisen obeliskin, kun se erotetaan vastakappaleestaan ja kuljetetaan ranskalaiselle aukiolle? Milloin käyttöesineestä tuleekin taideteos? Miten kulloisetkin arvostukset muokkaavat sitä, miten arvokkaana teosta pidetään - sen lisäksi, että iän katsotaan liki poikkeuksetta olevan jonkinlainen itseisarvo?

Näitä(kin) mietin, kun lauantaina pistäydyin British Museumissa Lontoossa. Tutkailin tarkemmin muun muassa rautakauden ja roomalaisajan Britanniaa sekä Euroopan keskiaikaa koskevia kokoelmia - tuon kokoisessa museossahan on pakko valita, mihin keskittyy - mutta käydessäni ennen lähtöäni tervehtimässä egyptiläisiä veistoksia muistin de Montebellon kiehtovan sivuhuomautuksen valon merkityksestä. Miten erilainen onkaan museotilan valo verrattuna siihen valaistukseen, johon teos on aikanaan tehty?

Kamera ei ollut matkassa, joten kuva on lainattu täältä.