Meillähän oli tässä talven mittaan sellainenkin riesa, alkueläin nimeltään Giardia lamblia. Ferriksen lievät, mutta sitkeät vatsaongelmat eivät asettuneet ruokavaliolla, joten vein sen eläinlääkäriin. Mokkiainen löytyi sitten ulostenäytteestä. En ollut edes tiennyt, että turistiripulia aiheuttavaa kiusankappaletta voi esiintyä myös koirilla ja kissoilla.
Giardia ei sinällään ole hengenvaarallinen, eikä se välttämättä edes oireile kuin nuorilla, vanhoilla tai muuten huonokuntoisilla eläimillä. Hoitaa se kuitenkin piti imeytymishäiriöiden ja kroonisten vatsavaivojen välttämiseksi. Koko koiralauma söi reilusti tavallista pidemmän eli kymmenen päivän kuurin Axilur-loishäätölääkettä (bedlingtoneillahan ei oireita ollut missään vaiheessa).
Eikä siinä kaikki. Koska giardia leviää sitkeähenkisten kystamuotojen välityksellä, suursiivous oli tarpeen. Tekstiilit ja matot saunotettiin - kystat eivät kestä yli 60 asteen lämpötilaa - ja kahden talon lattiat jynssättiin kloriitilla. Varsinkin isojen ja painavien villamattojen saunottaminen oli oma urakkansa.
Noin kuukausi kuurin loppumisen jälkeen otettiin uusi testi, joka siis oli puhdas. Helpotus!
Giardia leviää koirakansan keskuudessa lähinnä ulosteiden ja seisovan veden välityksellä. Tartunnan alkupisteenä voi olla esimerkiksi veden lopsuttaminen lammikosta tai ojasta. Mistä Ferris sen lie saanut, on arvoitus. Mahdotonta ei ole sekään, että giardia olisi ollut tuominen Britanniasta. Saarivaltakunnan leudot talvet luovat kystille paremmat mahdollisuudet pysyä hengissä ja levitä, mutta löytyy alkueläintä kotoperäisenä täältäkin. Tyypillistä on juuri vaivojen aaltoilu: yhtenä päivänä koiralla on lievää ripulia, seuraavana ei.
Kannattaa siis selvittää tämäkin vaihtoehto, jos epäilykset heräävät. Giardiahan on myös zoonoottinen, eli se voi levitä eläimistä ihmisiin tai päinvastoin.
