maanantaina, joulukuuta 10, 2012

Zingiber officinale


Mitä eilen moittimaani ilmastokokouksen antiin tai sen puutteeseen tulee, Ville Niinistö on näemmä keskimääräistä optimistisempi tulevaisuuden suhteen, ainakin, jos moniin muihin analyyseihin vertaa. No niin. Aika näyttää. Toki soisi, että Suomessakin osattaisiin nyt hypätä uuden energiateknologian kehittämisen kelkkaan (ja saataisiin kenties samalla työpaikkojen määrä nousuun).

Allekirjoittaneen äreys ihmiskuntaa kohtaan selittynee osin lentsuisella ololla. En edes muista, koska viimeksi olen flunssan pitänyt  - yli vuosi sitten joka tapauksessa - joten osaan lienee tyytyminen nurisematta ja kiitollisena siitä, että on taas saanut olla pitkään rauhassa niistämiseltä.

Pagistaanin suosikkihoito alkavaan flunssaanhan on nukkuminen: jos vain mahdollista, kannattaa vuorokauteen mahduttaa unta ja lepoa niin paljon kuin pystyy (koiranlenkitystä raskaampi liikunta saa samaten jäädä tauolle). Jos on jomotuksia tai kurkkukipua, illalla napattu särkylääke tainnuttaa tehokkaasti yöksi, jolloin kropan oma puolustusjärjestelmä saa työskennellä häiriöttä. Hyvin usein pöpö talttuu tällä reseptillä kehittymättä edes kunnon nuhaksi.

Tällä haavaa kirjantekeleen oikoluku ja pari muuta urakkaa painavat kuitenkin päälle niin, ettei mitään kolmen tunnin päiväunia ole vara ottaa, vaikka työhuoneelle jättäisikin menemättä. Niinpä uutena kotikonstina Pagistaanissa on kokeiltu inkivääriä (Zingiber officinale). Maistuu se ainakin hyvältä ja lisää nesteiden saantia, vaikkei rhinoviirukselta kokonaan kärsää taittaisikaan. Juomaohje, josta mukailin oman versioni, löytyy täältä.

Otetaan siis tuoretta inkivääriä, sitruuna, hunajaa, kattila ja litran verran vettä. Raastetaan tai paloitellaan inkivääriä parin sentin pala kattilaan, lisätään vesi, kiehautetaan ja annetaan hautua kymmenisen minuuttia kannen alla. Sitten tiristetään sekaan noin puolen sitruunan mehu, maustetaan hunajalla ja annetaan seistä vielä tovi.

Lopuksi liemi siivilöidään vaikkapa termospulloon, jos sellainen on saatavilla. Särvitään päivän mittaan, lämmitetään tarvittaessa ja kun loppuu, tehdään lisää.

Kun nyt keittelyn makuun on päästy, voi lisäksi kiehauttaa reilun kattilallisen tomaattipohjaista linssisoppaa ja lisätä siihen runsaalla kädellä valkosipulia, jos ei ole seuraavana päivänä hammaslääkärikäyntiä tai muuta lähikontaktia lajitovereihin. Siitä riittää evästä useammaksikin päiväksi, jos lentsu kaikesta huolimatta iskee eikä ruoanlaitto nappaa.

Kuva on lainattu täältä.


2 kommenttia:

Zepa kirjoitti...

Mä raastan mukiin tuoretta inkivääriä, päälle kuumaa vettä ja hinajaa. Toimii ihan hyvin sekin. Ja helpompi kuin keittelyt.

Kati Parppei kirjoitti...

Ihan sama teho varmasti. Tosin isomman satsin keittely on laiskalle kätevää siksi, että siinä saa päivän tarpeen lientä samalla vaivalla.

Inkivääri on muuten vähän kuin chili; sen potkulle siedättyy ihmeen nopeasti niin, että annosta haluaa lisätä. Tuossa YLE:n jutussa sanotaan, että puoli teelusikallista raastettua inkivääriä mukillisessa on monelle jo liian väkevä annos. Laskin, että käyttämäni reseptin mukaan inkivääriä tulee nelin-, viisinkertainen määrä, eikä sekään tunnu muuta kuin mukavasti röörejä aukaisevalta. Olen kyllä pitkin syksyä juonut inkivääri-pussihauduketta ja tottunut makuun sitä kautta.