torstaina, maaliskuuta 06, 2008

Toimisikohan

Kuten olen tainnut mainita, tapasin pitkään vieroksua orkideoja niiden kekkavuuden ja koreuden vuoksi. Mokomia diivoja! Vuosi sitten hankin kuitenkin Phalaenopsis-hybridin eli perhoskämmekän ja ihastuin kovin. Vielä enemmän ihastuin, kun kasvi asettui tyytyväisenä taloksi, viihtyi silminnähden ja päätti talven pimeimpänä aikana kukkia uudestaan (oikealla).

Ei siis ihme, että alelaarista lähtikin äskettäin matkaan toinen Phalaenopsis, tosin erivärinen (vasemmalla). Kukkakaupan venuksenkenkää (Paphiopedilum) silmäilin niin ikään himoiten, mutta kolmenkymmenen euron hinta tuntui hurjalta.

Nyt haaveilen jo lasisesta kasvikaapista, johon voisi hankkia kosteuden suhteen vaativampiakin orkideoja - sekä Nepenthes-kannukasvin ja muita lihansyöjäkasveja ja...

Toimisikohan parisataalitrainen akvaarioni ensimmäisenä kaappiversiona, jos sen kääntäisi pystyyn? Toisaalta elättelen toivoa, että senkin saisi jossain vaiheessa alkuperäiseen käyttöönsä vaakatasossa. Vaikkapa Malawi- tai Tanganjika-järvien kirjoahvenia, tai Amazonas-biotooppiakvaario, tai...

Päivät taitavat tosiaan pidetä hyvää vauhtia. Kevätmania koputtelee jo ovella.

4 kommenttia:

Dyro kirjoitti...

...tai koralliriutta-akvaario!

Minulla tosin riutta-akvaario on yleensä pimeiden talvikausien haave, koska moinen kapistus hohtaa valoa ja tropiikin lämpöä keskelle kurakelejä.

Kati Parppei kirjoitti...

Riutta-akvaariota on ajoittain täälläkin haikailtu, mutta meriveden jäljitteleminen tuntuu hieman liian pelottavalta prosessilta... On paljon helpompaa pelata vain veden kovuudella ja happamuudella!

Jenni kirjoitti...

Sisar! Olohuoneeseemme on juuri pysäköity 112-litrainen allas, jos vain osaisi päättää, tuleeko sinne ahvenia, Kotilo vai jokin jänskä kasvi.

Kotilo on vahvoilla.

Kati Parppei kirjoitti...

Hahaa, Jenni! Samiksii, samiksii!

Kotilo kuulostaa kyllä hyvältä. Nilviäiset ovat ystäviämme!

Tuossa omassa sammiossani eleli vuosia sitten sukkanauhakäärme, josta tykkäsin kovasti. Matelijoiden kanssa vain saa olla niin pirun tarkkana, mitä elinoloihin tulee (sukkishan on helpoimmasta päästä; silti sekin ressukka onnistui kehittämään jonkinlaisen nahanvaihtokomplikaation, johon sitten kuoli huolimatta lääkinnästä ja hellästä hoivasta, huoh).