Helteiset terveiset Confœderatio Helveticasta. Tai siis nyt jo kotikoneen äärestä. Kahden viikon patikka- ja könyämisreissun tappioiksi on pikaisesti laskettu yksi omena (jonka omatoiminen sika tonki allekirjoittaneen repusta lounastauolla) sekä yksi Rhone-jokeen viilenemään viety kaljatölkki, jonka urosvahvistus katsoi pitkän ja hikisen päivän jälkeen ansainneensa (ja joka kellunee tällä haavaa jossain päin Ranskaa). Ei siis yhtään katkennutta raajaa, kadonnutta otsalamppua, kriisiytynyttä parisuhdetta tai edes hiertymää varpaassa.
Välttääkseen puistattavimmat ylisanat lienee viisainta jäähdytellä vielä tovi ennen tarkempaa matkaraportointia. Pyykkiä on pesty, postit luettu, tavarat purettu ja pakattu taas: huomisaamuna suunnataan vielä pariksi viikoksi Pohjois-Karjalaan. Matkan varrella käydään ottamassa kyytiin Pagistaanin uusin kansalainen, josta on kuulemma varttumassa huomattavan vilkas ja energinen yksilö.
3 kommenttia:
Sie oot takas! :D
"..omatoiminen sika..", hihii. Koska parisuhde ei ole lomakriisiytynyt, lienee syytä olettaa, että sialla oli neljä jalkaa.
Toisekseen: onkohan tulossa lisää karvaisia assistentteja?
Päivi, niinhän mie oon, ja sie oot taas menossa... enpä sitten treffeille vongannutkaan tällä kertaa :).
Ellinoora, olipa oli neljä jalkaa ja jaloissa sorkat, takapuolessa saparo.
Kuten viimeisin postaus kertoo, tämä taitaa olla professoristasoa ;).
Lähetä kommentti