Kuuntelin viime yönä unissani Johann Pachelbelin kuuluisaa kaanonia D-duurissa, ja se jäi - tietenkin - soimaan päähän.
Korvamatohan ryömii usein takaisin kirottuun koloonsa, kun urheasti menee ja kuuntelee kyseisen kappaleen (riskinä tosin on, että lääke pahentaa tautia). Kaanonia ei levyhyllystä kuitenkaan löydy, joten turvauduin Internetin ihmemaahan. Ja katso - tai kuule: lähes joka instrumenttiin taipuvasta kappaleestahan on väsätty jos jonkinlaista väännöstä. Kokeiltu on, miten viisu toimii vaikkapa teknona tai sähkökitaralla. Varsinkin jälkimmäinen on kyllä aika vetävä.
Hoh.
Tässä vielä hieman perinteisempi versio.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti