Toinen Pagistaanin kaksijalkaisista tekee liioittelematta maailman parasta pizzaa*, enkä se ole minä. Nyt parhaasta tuli kerralla vielä parempaa, kiitos leivinkiven. Tämä taitaa mennä tekstimainonnan puolelle, mutta hyväksi havaittua tuotetta kehaisee toki mielellään.
Vuolukivinen, uunipellille sopiva irtoarina tarttui matkaan Juuassa sijaitsevasta Suomen Kivikeskuksesta, jossa pistäydyimme ohi kulkiessamme katsomassa Fabergén näperryksiä. Ainakin pizzan osalta leivinkivi toimi yli odotusten tuoden pohjaan uudenlaista rapsakkuutta. Seuraavaksi sen ominaisuuksia pitänee testata piirakanpaistossa. Kiven kosketuslämpö ehkä kompensoi sitä harmillista seikkaa, että sähköuunimme maksimilämpötila on 250 astetta, kun karjalanpiirakat kaipaisivat 300 asteen lämpöä.
*Resepti vaihtelee kerrasta toiseen, mutta mestariteoksessa on aina tonnikalaa, Blå Castello-sinihomejuustoa ja paljon kasviksia, jälkimmäiset rouhakkaina kimpaleina.
2 kommenttia:
Saisiko tarkennusta tuohon kasvispuoleen? Mitä oli tällä kertaa?
nimim. pizzaperjantai :D
Nyt - kuten yleensä - pizzassa taisi olla tomaatteja, paprikaa, herkkusieniä, oliiveja, ananasta ja jalapenopalasia... ja tietysti valkosipulia. Usein mukana on myös tavallista sipulia. Kasvikset jätetään tosiaan melko isoiksi palasiksi tai siivuiksi, ei siperretä liian pieneksi silpuksi. Blå Castello tuo mehevyyttä sulamalla kokonaan täytteiden sekaan, toisin kuin esimerkiksi Aura.
Juustoraastetta laitetaan maltillisesti ja vasta uunista oton jälkeen, mikä allekirjoitteessa aiheutti alussa suurta hämmennystä :O.
Pohjalla on tomaattipyrepohjainen sötkötys, jossa on kuulemma "salaisia ainesosia" ;). Teollisuusvakoilun nimissä voinen vinkata, että niihin kuulunee ainakin salsakastike tai vaihtoehtoisesti ripsaus tabascoa. Pizzamaustetta unohtamatta.
Lähetä kommentti