maanantaina, helmikuuta 13, 2006

Kerrankin

Laatikoita. Laatikoita. Kirjoja. Kirjalaatikoita. Kansioita, paperia, astioita, pyyhkeitä, sähköjohtoja. Loputtomasti kaikkea pientä, jota asuminen kerryttää, mutta jonka olemassaoloa ei normaalisti huomaa.

Muutto; onneksi kerrankin jonkun muun. Sisko ja lanko vaihtavat asumustaan hervantalaisesta kerrostalokolmiosta hervantalaiseen rivitalokolmioon.

Yli kymmenessä vuodessa ehtii kertyä paljon tavaraa. Ihmettelen kanssani laatikoita kantavalle miehelle muuttobluesia, joka iskee, vaikken minä ole edes se, joka muuttaa. Mutta ruskeissa pahvilaatikoissa asuvat aina muutos ja muistot, entisestä luopuminen ja arvaamaton tulevaisuus.

Toki myös toivo.

- - -

Pagistaanissa tehtiin eilen arkinen, mutta kiintoisa ruokakokeilu. Yleensähän vuokaruokiin lasagnea lukuun ottamatta pasta keitetään valmiiksi, mutta tässä varsin maukkaassa versiossa kaikki ainekset sekoitetaan sellaisenaan yhteen ja heitetään uuniin. Pasta ottaa liemestä mukavasti makua kypsyessään. Kätevää on sekin, että kaikkia tarvikkeita voi pitää valmiiksi kaapissa.

Merellinen pastavuoka

500 g valinnaista kuivapastaa raakana
1 purkillinen tonnikalapaloja vedessä
1 purkillinen säilykesimpukoita
400-500 g tomaattimurskaa
4 dl vettä
2 dl ruokakermaa (5 % toimii hyvin)
2 tl suolaa
2 tl sokeria
2-3 valkosipulinkynttä
rouhittua pippuria
reilusti tilliä (täällä uhrattiin pakastimen perukoilta viimeiset itse kasvatetut tillit)
timjamia, jos halutaan

Sekoita kaikki ainekset yhteen ja kaada voideltuun uunivuokaan. Kypsennä 200 asteessa noin 50 minuuttia tai pastan kypsymiseen saakka. Lisää tarvittaessa pinnalle vettä.

- - -

Ai niin, Rita Maestra kysäisi, mistä blogini nimi on peräisin. Aloitin kirjoittamisen reilu vuosi sitten omalla nimelläni, mutta mukavuussyistä päätin sittemmin muuttaa blogini "puolianonyymiksi". Pagistaan yhdistää puujalkaisesti karjalaisperinteen (pagiseminen tarkoittaa karjalan kielessä puhumista tai jutustelua) ja leikkimielisen valtioajattelun.

Ei kommentteja: