Juhannukseen mahtui niin paljon elettävää, että kamerakin unohtui rinkan uumeniin. Oli saunomista, uimista kahdessa järvessä, ongella istumista, ahvenenperkuuta, vastantekoa, nauttimista hyvästä seurasta ja ruoasta, keskikesäksi kypsyvien tuoksujen haistelua ja hölköttelyä pitkin rastaanpoikasten kansoittamia metsäteitä asfalttipolkujen sijasta.
Kotiin palatessa tuntuu, kuin lähdöstä olisi kulunut kolmea päivää paljon pidempi aika.
Mutta maanantaiaamuna herätys on jo puoli kuudelta. Taivas on pilvessä, yöllä näyttää sataneen. Napsautetaan puolinukuksissa kahvinkeitin ja tietokone päälle, saatellaan aamupalan jälkeen mies matkaan ja kaivetaan lehti postilaatikosta. Haukotellaan hartaasti, venytellään vähän ja kaadetaan toinen mukillinen kahvia. Mietitään, mistä aloitettaisiin arjen rakentaminen tervetulleen tauon jälkeen.
Jussinjälkeistä uudelleenjärjestäytymistä tosin helpottaa se, että karvainen assistentti on palannut kesälomalta. Tai palautettu kyydittämällä, miten sen nyt ottaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti