Erinäisten jännittävien käänteiden ja kumuloituvan väikkäripaineen valossa on helppoa uskoa uutinen, jonka mukaan aivot toimivat kaaoksen partaalla. Itseohjautuva kriittinen järjestelmä kuulostaa hienolta, mutta ajatus moisesta järjestelmästä omien korvien välissä tuntuu aavistuksen huolestuttavalta.
Lauantaina pakotin itseni pysymään kaukana työpöydän äärestä, vaikka kotosalla olinkin. Ulkoilun lisäksi maanläheiset, riittävän yksinkertaiset askareet ovat omiaan laskemaan pääkopan ylikierroksia. Mullanvaihto yhdistettynä pannukakun paistamiseen on hyvä vaihtoehto.
Kaikkihan pannarin osaavat tehdä, mutta joskus kannattaa kokeilla banaanin lisäämistä taikinaan. Se parantaa sekä makua että rakennetta, eikä sokeriakaan tarvita kuin nimeksi.
Banaanipannari kahdelle
4 dl maitoa
2 luomumunaa
4 dl spelttijauhoja (tai tavallisia vehnäjauhoja)
vajaa 1/2 dl sokeria
2 tl vaniljasokeria
1/2 tl suolaa
1/2 tl leivinjauhetta
1 soseutettu, kypsä banaani
vajaa 1/2 dl sulatettua rasvaa
Sekoita kaikki aineet tasaiseksi. Anna turvota puolisen tuntia, kaada suorakaiteen muotoiseen, voideltuun tai leivinpaperilla vuorattuun uunivuokaan ja paista 200 asteessa noin 30 min. Nauti hitaasti hyvässä seurassa. Lisukkeeksi sopii vaikkapa aroniahillo. Kokonaista pellillistä varten tee kaksinkertainen annos.
5 kommenttia:
Mahtava ohje! Testattu on ja tykätty kovasti.
Ohoh, joko te ehätitte tätä nimenomaista ohjetta testaamaan, vai banaanipannukakkua ylipäänsä? Eipä silti, että resepteissä eroa olisi, sen verran simppeli ja helposti muunneltava eväs on kyseessä. Mukavaa yhtä kaikki, jos maistui!
Mä olenkin tällainen instant. Töissä printtasin ohjeen, kotimatkalla mentiin kaupan kautta ja siitä sitten rohkeasti soseuttamaan panaanit:)
En ole muuten eläessäni pannukakkua tehnyt, mutta siihenpä asiaan tuli nyt muutos.
Sanavahvistuksena "patio". Sehän se oiskin jotain.
Wau, aika instant tosiaan! Ja rohkee kuin mikä, noin vain tuntematonta ohjetta päin :).
Mä tykkään näet elää vaarallisesti!
Lähetä kommentti