sunnuntaina, toukokuuta 25, 2008

Siellä kiikkuu oravainen

Palatessani koirien kanssa varhaiselta aamulenkiltä huomioni kiinnittyi jonkin matkan päässä vilistävään, mattomaiseen muodostelmaan. Lähempänä se paljastui kuuden oravanpoikasen pesueeksi.

Siinä katsellessamme säksättävä ja päämäärättömästi sykyilevä joukkio alkoi kiivetä - yhä tiiviissä muodostelmassa - suureen tervaleppään. Oravien eteneminen herätti suurta huolta sekä pikkutikassa (jonka bongasin ensimmäistä kertaa näiltä kulmilta) että räkättirastaassa, jotka yksissä tuumin koettivat häätää pesärosvonalkuja pois. Koska poikue jatkoi hyökkäyksistä piittaamatta sekasortoista matkaansa ylös lehvästöön, en nähnyt, miten draama päättyi.

Eikä tietenkään ollut kameraa mukana.

Eilen Helsingin Sanomissa oli juttu oravien tihutöistä Seurasaaren museorakennuksissa. Ne repivät museotekstiilejä pesätarpeikseen ja tekevät selvää jopa pärekatoista. Mukana oli työntekijöiden vetoomus oravien ruokkimisen lopettamiseksi; helpot pähkinäthän ne ovat oravalaumat paikalle houkuttaneet.

Me ihmiset olemme totta vieköön epäjohdonmukaisia. Ensin opetamme villieläimet lokeista karhuihin helpoille eväille joko tarkoituksella tai kiinnostavia jätevuoria tuottamalla. Opin mentyä perille odotettua paremmin alamme kuorossa syyttää ruokavieraitamme häiriköiksi ja vaatia yhteiskunnalta toimenpiteitä.

Ajatelkaapa, jos toimisimme samoin illalliselle kutsumiemme tuttavien kanssa.

3 kommenttia:

Rita kirjoitti...

Oravanpoikasia! Olisipa sinulla ollut kamera mukana. Vaikka hyvä tämä postaus silti oli :)

Anonyymi kirjoitti...

Oravat ovat ihania! Sen sijaan ihmiset ovat omituisia. Eilenkin kun olimme Seurasaaressa oravia ruokkimassa ja ihailemassa niin joku äkäinen nainen tuli meitä pois hätistämään ja huutamaan että "älkää ruokkiko niitä oravia" ja että "ettekö te lue Helsingin Sanomia" jne jne.

Kumman tiukkapipoista sakkia. Jos jotakuta harmittaa että oravat pääsevät tuhoamaan historiallisia tavaroita ym turhaa krääsää niin pitäisiköhän viedä kamat parempaan talteen sitten. Kaivakaa vaikka minun puolesta bunkkeriin suojaan, mutta jos jätettäisiin oravat ja oravanruokkijat rauhaan.

Kati Parppei kirjoitti...

Rita, niinpä - ja sitten kun kameran ottaa vasiten mukaan, metsä on hiljainen ja tyhjä :D.

"historiallisia tavaroita ym turhaa krääsää"

Krhm... historiantutkija nostaa kätensä ja esittää eriävän mielipiteen ;).

Anonyymi, onhan siinä kyllä sekin pointti, että ihmisten eläimille tarjoamat eväät eivät aina ole niille hyväksi. Oravat tuskin pähkinöistä sairastuvat (suklaamunat ovat jo eri asia), mutta esimerkiksi pullan ja vaalean leivän syöttäminen sorsille - varsinkin poikasille - voi saada aikaan kohtalokkaitakin puutostiloja, kun linnut eivät malta lähteä helpon höttöruuan äärestä ravinteikkaammille apajille.

Eli monipiippuinen juttu on tämä.