tiistaina, marraskuuta 11, 2008

Morskaja kapusta

Allekirjoittaneella on taipumus tykästyä uusiin asioihin vimmalla, jota voisi kutsua vaikkapa mössykkäsyndroomaksi Vaahteramäen Eemelin tunnetun lakkifiksaation mukaan. Jos hankin uuden vaatteen, en malttaisi laittaa päälleni mitään muuta. Saatan käyttää hankintani heti kättelyssä lähes puhki.

Sama pätee ruokaan. Keksittyäni jotain erityisen hyvää syön sitä kyllästymiseen asti (paitsi kaurapuuroon ja puolukkarahkaan en kyllästy ikinä). Esimerkiksi hummus-tahnaa lapioin päivittäin leivälleni noin vuoden, kunnes hinku vaihtui peston kautta vuohenjuustoon. Jossain vaiheessa sykli alkaa taas alusta.

Reissussa piirre tapaa vahvistua lähes pakkomielteenomaiseksi mieltymykseksi johonkin paikalliseen herkkuun. Esimerkiksi viime kesänä Italiassa olisin voinut elää päiväkaudet vastapaistetuilla, eri tavoin maustetuilla ja täytetyillä focaccialeivillä. Lokakuussa Berliinissä himoitsin jostain syystä falafelia lähes tauotta, vaikken koskaan tule syöneeksi sitä Suomessa.

Venäjällä kestosuosikkejani ovat olleet se perinteinen tumma suorakulmiolimppu ja piimää muistuttava kefiiri. Limppu näyttää kokeneen suomalaisleivän surullisen kohtalon: yhä useammin se myydään valmiiksi viipaloituna ja muovipussiin tukehdutettuna. Kefiiriä taas ei viitsi ostaa, jos tölkkiä ei saa kylmään.

Mutta tavoilleni uskollisena olen kahdessa päivässä ehtinyt kehittää uuden fiksaation. Sen nimi on morskaja kapusta. Tuo merikaaliksi kutsuttu, terveysruoaksi tituleerattu herkku näyttäisi olevan Porphyra-sukuun kuuluvaa merilevää, josta valmistetaan muun muassa sushin käärimiseen käytettäviä norilevyjä. Sitä saa näemmä nykyisin venäläisistä ruokakaupoista valmissalaatin muodossa höystettynä esimerkiksi sipulilla, punajuurella, munakoisolla, tomaateilla tai sienillä. Ah, lisää!

Mietin jo vimmaisesti, miten saisin kuljetettua mahdollisimman paljon morskaja kapustaa Suomeen, tai löytyisikö sitä suomalaiskaupoista (saa vinkata, jos kellot soivat). Toisaalta näille kulinaarisille salamarakkauksille on tyypillistä, että ne unohtuvat heti kotiin päästyä aktivoituakseen vasta uuden altistuksen myötä.

Ja odottaahan kotona se vuohenjuustopurkki.

6 kommenttia:

Sokea kana kirjoitti...

Oletko varma, ettei kysymyksessä ole tämä merikaali - http://www.juhovainionsaatio.fi/terve_elama/te2004_1/index.htm#ullan_palsta1
Islantilaisen tuttavan mummon mukaan se on varsinainen terveyden tae. Lehtosen mukaan venäläistenkin suosima. En kyllä tiedä, mistä Suomesta saa.

Kati Parppei kirjoitti...

He, voipi hyvinkin olla. Yritin jäljittää asiaa niin paketin kyljestä kuin netistäkin, mutta ainoa löytämäni oli tuo merileväyhteys. Ja soosista itsestään ei kyllä selkoa saa. Pitääpä muistaa kysyä joltakin venäläistutulta, jos siitä vaikka viisastuisi.

Hyvää on yhtä kaikki!

Veloena kirjoitti...

Jos kyse on merikaalista, voin ilokseni informoida, että sen siemeniä myy tai ainakin myi ennen Hyötykasviyhdistys. Lajike Lily White on erinomainen viljelyyn. Talvehtii hyvin Suomessa, mutta on lyhytikäinen perenna. Meidän merikaalit muokattiin pois hieman tasaisemmin tuottavien lehtivihannesten tieltä, mutta joo, on se hyvää myös... ;)

Aikoinaan ihastuin siihen itse Liettuassa ja sitten sitä oli tietty kasvatettava itse, kun ei sitä täältä mistään saa. Jossain vaiheessa sitten tuo fanaatio kuihtui pois juuri kuvaamallasi tavalla. :D

Tietysti vähän ongelmallista on, että merikaalia voi siemenestä kasvatettuna korjata kunnolla vasta 2. kasvukesänä, mikä on aika pitkä aika fanaatikolle...

Veloena kirjoitti...

Lisäänpä vielä erään tiedonmurusen tuon sokean kanan viittaaman tekstin luettuani: kyllä se täälläkin on luontainen asukki, mutta lampaiden laiduntaminen meren rannoilla on tappanut kasvustot muualta kuin ihan ulkosaaristosta ja luodoilta. Lampaat ovat näet kasviin hulluna ja kaivavat siitä juuretkin (jotka ovat semmoisia ranteenpaksuisia meheviä mötiköitä) maasta!

Bäää!

Kati Parppei kirjoitti...

Viisaat lampaat! Mutta joo, odottavan aika on pitkä - kaksi vuotta! - ja jonnekinhan se merikaali pitäisi kylvää. Parvekelaatikossa se ei taida menestyä...

Sokea kana kirjoitti...

Kävin tänään Itäkeskuksen Kalinkassa ja huomasin, että siellä oli myynnissä purkitettua Dalnevostotshnyj Salat iz morskoj kapusty, 220 g, 1,35 e. Näyttää olevan sipulin kanssa. Purkki on vielä avaamatta, joten arviota ei ole antaa.