Jyväskylän yliopistossa on tarkasteilla kiinnostava valtio-opin väitöstutkimus (väitöstiedote löytyy täältä). Jouni Tilli on pureutunut suomalaisen papiston retoriikkaan jatkosodan alusta sen loppuun:
Jatkosota näytettiin papiston puheissa ja kirjoituksissa lopun
aikojen taisteluna hyvän ja pahan välillä. Bolsevismi kuvattiin
antikristuksen symbolina ja primitiivisenä kaaoksena.
-
Suomalaiset olivat Kristuksen sotureita vyöryvää pahaa vastaan. Pyhä
sota taas on vahvaa puhetta - sehän tarkoittaa sitä, että sota oli
Jumalan johtama ja tahtoma sota Jumalan vihollisia vastaan. Se
tietenkin tulisi päättymään vääjäämättömään voittoon, Tilli toteaa.
Allekirjoittaneen silmään tietysti pisti, että täsmälleen samat dualistiset argumentit olivat käytössä esimerkiksi 1400- ja 1500-luvun moskovalaisteksteissä, jotka kuvasivat taisteluja ja niiden merkitystä. Havainto ei sinällään yllätä, koska kyse on aika yleiseurooppalaisesta retoriikasta, mutta kiintoisa tilaisuus rinnastukseen yhtä kaikki.
Sotilaallisista koettelemuksista ja etenkin epäonnistumisista otetaan slaaviteksteissä syy kansan ja sen ruhtinaiden kontolle: "...syntiemme tähden päätti Jumala antaa tataaripakanoiden hyökätä pyhälle Rus'in maalle..." Myös suomalaispapisto nosti tappioiden syyksi kansalaisten synnit:
- Jo hieman ennen Stalingradia papisto otti käyttöön jeremiadin eli
valitusvirren. Sillä voitiin osoittaa syyllisyys epäonnistumisesta
sotilaiden ja kansalaisten moraalittomuuteen. Paavaliin nojaten
kerrottiin miten jokaisen yksilön sisällä käytävä kamppailu paholaista
vastaan tulisi ratkaisemaan myös jatkosodan lopputuloksen. Kansalaiset
jäivät vajaiksi Kristuksen sotilaitten siveellisyyden ja puhtauden
normista, Tilli toteaa.
Oma lukunsa on se, miten taistelukentillä koetut kärsimykset ja vääryydet on myöhemmin on käännetty kansallistunnon rakennusaineiksi voittojen ohella. Esimerkiksi serbeillehän Kosovo pol'en taistelu vuonna 1389 on merkinnyt kansallista käännekohtaa - siitä huolimatta tai sen vuoksi, että serbit hävisivät sen osmaneille.
Näihin teemoihin palannen vielä täälläkin, kunhan saan vietyä omaa urakkaa eteenpäin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti