Palatessani kotiin viikon poissaolon jälkeen huomasin harmikseni, että keittiön ikkunalaudalla majaileva basilika oli nääntynyt vedenpuutteeseen. Olisi sittenkin pitänyt istuttaa janoiseksi tiedetty yrtti altakasteluruukkuun! Rutikuiva kasviparka vaikutti kiistämättömän hengettömältä, mutta päätin vielä kastella sen perusteellisesti ikään kuin katumusharjoituksena.
Kah, vain kolmessa tunnissa basilika oli vironnut aivan entiselleen. Eikä se edes näyttänyt kovin kaunaiselta.
Pagistaanissa iloitaan paitsi yrtin ylösnousemuksesta, myös korvasienistä, jotka ystävä lykkäsi eilen mukaan pistäytyessäni matkan varrella katsomassa heidän kahdeksanviikkoista mäyräkoiranpentuaan. Tänään on siis luvassa sienikeittoa - ja lämpimiä ajatuksia Denalin Basin Campin suuntaan, jossa urosvahvistus telttailee rapsakassa 25 asteen pakkasessa ja lusikoi kissanmuonaa alumiinipussista kylki kyljessä muiden partaturilaiden kanssa. Huvinsa kullakin.
2 kommenttia:
Mäyräkoiranpennut, korvasienet ja basilika ovat ehdottoman kivoja asioita. Sellaisia, mistä tulee plus-merkkejä arkeen!
Meitsi osti tänä vuonna afrikkalaisen basilikan, sellaisen viininpunaisen. Bassu on toistaiseksi keksittynyt lähinnä varren kasvattamiseen ja sievältä näyttämiseen, mutta ehkäpä se vielä riehaantuu yhtä tuuheaksi kuin normisbasilika.
Plus-merkkejä hyvinkin!
Afrikkalainen basilika? Hmm, kuulostaa kiintoisalta.
Lähetä kommentti