A bull and a maiden; from the Defensorium Virginitatis Mariae, 1471. Medieval Woodcuts Clipart.Kirjastosta tarttui mukaan kiinnostava tuttavuus, jota en malttanut laskea käsistäni ennen kuin takakansi tuli vastaan (kello taisi näyttää tuolloin lähemmäs aamukahta). Jussi Viitalan Vapaasta tahdosta - käyttäytymisen evolutiivinen perusta pohtii esseemäisesti ihmisen ja muiden nisäkkäiden eroja ja yhtäläisyyksiä. Punaisena lankana kulkee kysymys tietoisuudesta ja siitä, onko ihminen edes itsensä tiedostamisen kautta muita eläimiä vapaampi tekemään valintoja. Ovatko asiat, joita ihminen tahtoo ja näennäisen vapaasti valitsee vain jotakin, jonka geenit ovat "valinneet" meidän puolestamme? Samalla tavoin kuin oranki tahtoo orankimaisia asioita, ihminen tahtoo omalle lajilleen ominaisia asioita. Sellaisiksi voidaan lukea ravinnonhankinnan ja suvunjatkamisen lisäksi vaikkapa taipumukset joukkoliikkeisiin, politiikkaan, moraaliseen pohdiskeluun ja altruismiin. Kaikkia näitä löytyy myös muilta yhteisöeläimiltä.
"Kehittyessään eläimet oppivat myös havainnoimaan muiden keskinäisiä suhteita jopa monikymmenpäisessä laumassa ja käyttämään tietoa hyväkseen. Tässä vaiheessa tulee mahdolliseksi eräänlainen politiikan harjoittaminen ja laumatoverien manipulointi, jolloin eläimillä on jo hyvin samanlainen mielen malli kuin ihmisillä. Tällaisten eläinten on mahdollista tuntea ystävyyttä ja empatiaa, mutta myös toimia kiistatilanteissa järkevästi ja harjoittaa pitkän tähtäimen politiikkaa. Jopa lehmälaumassa on osoitettavissa jonkinlaisia ystävyyssuhteita. Tässä vaiheessa ilmestyvät ensimmäiset merkit moraalisista käyttäytymissäännöistä, jotka apinoilla ovat jo selvästi nähtävillä. Niillä on moraalisia tunteita. Apinat joko raivostuvat tai masentuvat kohdatessaan vääryyttä."
Viitalan mukaan ihmisen ero muihin eläimiin nähden voi nykytietämyksen valossa löytyä lähinnä tietoisuuden muuttumisesta tiedostamiseksi. Se taas tuo tullessaan omien motiivien ymmärtämisen, vastuuntunnon ja elämän merkityksen etsimisen.
"Tiedostaminen ja vapaa tahto kasvavat kulttuurista - perinteestä - eikä niitä ole sellaisenaan perimäämme kirjoitettu. Silti voidaan sanoa, että ne ovat evoluution lahja ihmiselle, sillä evoluutio ja viime vaiheessa biologinen ja kulttuurievoluutio yhdessä loivat ihmisestä sellaisen, mikä hän nyt on."
Näissä pohdinnoissahan ei ole sinällään mitään uutta, mutta erinomaisen mukaansatempaavasti ja yleistajuisesti Jyväskylän yliopiston eläintieteen professorina työskentelevä Viitala onnistuu asiaa pyörittelemään. Hän toteaa oman maailmankuvansa olevan tieteellinen ja käsittelee mahdollisesti tunteita nostattavat kysymykset uskonnollisuudesta ja arvojen "yliluonnollisesta" alkuperästä tyylikkäästi vilautellen aseenaan vain Occamin partaveistä.
(*"'Who are you?' is the Vorlon question. 'What do you want?' is the Shadow question. Which question you make primary will determine your fundamental outlook on life. Do you define yourself in terms of your desires, or do you first determine what kind of person to be and then shape your desires accordingly?" - Babylon 5 Summary)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti