"Kun ranta ja heijastus ovat aivan samat
ja ehyt ja tyyni on taivaan ja veden avioliitto,
kun syvä ja kirkas on peilin kuvitelma,
ja eläimet vaeltavat, ja pilvet, ja tumma metsä
humisee syvyydessä ilman tuulta,
tarvitaan vain veteen kastuvan linnun siipi
särkemään harha:
valon ja veden ihastunut tunnustus maailmalle,
ohut kuin silkki, mutta se solmii liiton.
Ja maailma, tuore ja kaunis kuin sateen tai luomisen
jälkeen,
tai mielenmuutoksen tai pitkän sairauden,
on ainoa, raskas, jäsen jäseneltä yksin."
- Eeva-Liisa Manner
Viime aikoina olen pakannut ja purkanut rinkkaani lähes viikoittain. Nyt se on tehtävä taas päästäkseen pois kaupungista, ruuhkaisista marketeista ja kuumasta eteläseinustan pikkuasunnosta. Tie vie tänään itäsuomalaisen järven rannalle, ja lauantaina toisen, sen lapsuudesta tutun.
Nauttikaa juhannuksesta!
3 kommenttia:
Sinä myös!
Uuh miten kuva kolahti suoraan sieluun. Ihan kuin meidän mökin vastarannalta... ja näin voi varmaan sanoa puoli Suomea. Kiitos kuvan ja runon jakamisesta. Täydelliset luomaan juhannustunnelmaa!
Kiitos toivotuksista, toivottavasti teillä oli yhtä rentouttava viikonloppu kuin allekirjoittaneella!
Olennainen, kiitos kiitoksista. Tuota kuvaa katsoessa oli pakko etsiä juuri kyseinen Mannerin runo, josta muistin vain alun ja senkin epämääräisesti.
Lähetä kommentti