Mutta, muisti muurahainen

" - Mutta, muisti muurahainen
maalajit luettuansa,
- ei elämä ennen lopu
kuin on kuolema koettu! -
nosti viikset, nousi itse,
astui pitkän pilven alle
etsimään mätäseväitä.
Uunilintu, unilintu,
puupilliä viritti."

- Lauri Viita

Kekomuurahainen (Formica rufa) on elintavoiltaan mahdottoman mielenkiintoinen otus. Ja itsepäinen, kuten juhannusreissulla tuli todettua.

Urosvahvistuksen perheen yläkarjalaisen kesäpaikan pihassa on varastolato. Oven eteen, juuri kulkuväylälle, olivat kekomuurahaiset päättäneet perustaa uuden kolonisaation. Parissa viikossa paikalle oli kohonnut komea keonalku, ja kauempana sijaitsevasta pääpesästä kulki rakennustyömaalle vilkas valtaväylä.

Eihän sellainen käynyt päinsä, niin eläinrakasta kuin talonväki onkin. Niinpä urosvahvistus velipoikineen tarttui lapioihin ja kantoi pesänalun asukkaineen kauemmas metsään huolimatta pakkosiirtolaisten puolustautumisesta terävin leuoin ja happosuihkuin. Vaan kuten arvata saattaa, linnoitustyöt jatkuivat kahta suuremmalla innolla. Poteroita kaivettiin ja häiritsijöille puitiin vimmaisesti nyrkkiä. Saattoi oikein kuulla pienten sotarumpujen paukkeen.

Seuraavien parin päivän aikana veljekset jatkoivat sitkeästi etnisiä puhdistuksia katuharjalla ja lumilapiolla. Ja yhtä sitkeästi muurahaiset palasivat jatkamaan urakkaansa. Järeämmät konstit päätettiin kuitenkin jättää viimeiseksi keinoksi, vaikka allekirjoittanut kommentoikin touhua skeptiseen sävyyn muistaen hyvin Pagistaanin keväisen miehityksen.

Ja kuinka ollakaan: palatessamme sunnuntaina poimimaan lankoehdokkaan paluukyytiin kohti etelää meille näytettiin voitonriemuisena ladonedustaa. Valtaväylä oli siirtynyt puolitoista metriä sivummalle, ja uusi pesä oli rakenteilla paikkaan, jossa siitä ei ollut kenellekään haittaa.

Helpolla ei viesti kyllä perille mennyt.

(Tarkkaillessamme jonkin aikaa pesienvälistä liikennettä huomasimme, että meneillään oli merkillinen kuljetus. Osa muurahaisista oli käpertynyt palloiksi, joita muut kantoivat uuteen pesään. Lieneekö kyse ollut kekomuurahaisyhteisön sisäisestä työnjaosta, joka määräytyy kuulemma iän mukaan: nuoret työläiset tekevät toukkienhoidon kaltaisia sisätöitä siirtyen pesän ulkopuolelle vasta myöhemmin? Olivatko vapaakyydin saaneet näitä noviiseja, joiden ei voinut odottaa osaavan mennä omin nokin uuteen pesään?)