perjantaina, tammikuuta 25, 2008

Rocketeer & Mr. Hankie

Bändinperustamisikään tullut koiranpoika sai joululahjaksi hienon ensisoittimen (äitini kyllä väitti, ettei hän koiranlelua ostaessaan huomannut sen soitto-ominaisuuksia, mutta allekirjoittanut epäilee hänelle jääneen tiedostamattomia kalavelkoja allekirjoittaneen koliikkiajoilta). Nuoren muusikon hendrixmäinen vimma sai kuitenkin aikaan sen, että sirmakka vaikeni kuukaudessa kaikkensa antaneena.

Koska lapsineron luovuutta ei tukahduttaman pidä, päätti Pagistaanin kaksijalkainen asujaimisto pitkän neuvottelun jälkeen uhrata henkilökohtaisen mukavuutensa säveltaiteen alttarille. Niinpä Rockyn kanssa musisoi nykyisin kantavaääninen Mr. Hankie. Kaksikon linjaa voisi luonnehtia progressiiviseksi, minimalistiseksi rytmimusiikiksi, joka ei pitkine, hypnoottisine improvisaatiojaksoineen jätä kuulijoitaan kylmäksi.

Painakaa nimet mieleen. Tästä kokoonpanosta kuullaan vielä.

2 kommenttia:

Mette kirjoitti...

Lama-aikaan tienasin 2-3 vuotta elantoni ns. etätyössä. Kyseisenä aikana vastaani tuli porraskäytävässä naapuri, jota en ennen ollut tavannut. Hänellä oli sylissään todella söpö käppänäpentu. Osoittautui, että pulmana oli alakerran naapuri, joka yritti hommata koiran omistajalle häätöä pennun vuoksi. Tunsin kyseisen naapurin omista valitettavista kokemuksistani, joten tarjouduin ottamaan pennun päivähoitoon.

Niinpä tapahtui, että lähes vuoden olin käppänänkasvattajana. Antoisaa aikaa. Tähän musiikkiaiheeseen juttu liittyy siten, että ostin koirahenkilölle joululahjaksi lampaanvillalla päällystetyn puruluun, joka päästi purtaessa musikaalisen äänen. Yllättäen käppänä, joka ei pelännyt juuri mitään, pelkäsi kyseistä lelua. Pettyneenä kysyin kantakapakkani emännältä (joka omisti tiibetinspanielin), kävisikö ksyeinen lelu heille. Osoittautui, että hänen koiransa oli villinä sanottuun puruluuhun.

Oliko käppänällä parempi vai huonompi musiikkikorva kuin tiibetinspanielilla?

Kati Parppei kirjoitti...

Ellinoora, tiedä, vaikka yhtyeeltä ilmestyisi musiikkivideo vapaaseen levitykseen...

Mette, kaikki koirat eivät tosiaan tunnu pitävän vinkuleluista. Mutta tämä laumamme nuorimmainen on kyllä ensimmäinen, joka väykyttää lelua pitkään ja hartaasti nimenomaan ääntä pitääkseen.