Juutuimme oikeiden uutisten jälkeen katsomaan Urheiluruutua, jossa muun muassa kauhisteltiin suomalaisnuorten huonoa menestystä jääkiekkokaukaloissa. Pätkään haastateltu valmentaja esitti varman näkemyksen siitä, mitä asialle tulisi tehdä: tarvitaan määrätietoisempi ote ja lisää harjoituksia yhä nuoremmille.
- Jos tähän mennessä kymmenvuotiaat ovat harjoitelleet kolmesti viikossa kaukalossa, kertoja on lisättävä viiteen.
Juuri näin. Löysät pois, ei mitään turhaa lorvimista enää. Eikä jäälle mennä leikkimään, jos pärjätä aiotaan. Urheilu ei ole mitään huvia, vaan raakaa työtä ja treeniä!
Esimerkiksi oikeasta asenteesta sopii vaikkapa tuttavaperheemme kymmenkesäisen tytön kertomus luokkatoveristaan. Tällä on kuulemma kaunoluisteluharjoitukset kahdeksan kertaa viikossa. Siinä perheessä on ymmärretty, ettei menestys tule ilmaiseksi.
Ei varmasti tulekaan. Hintansa sillä on. Ja korkoja saatetaan joutua maksamaan vielä paljon myöhemmin.
4 kommenttia:
Kyllä mielestäni esim. balettiharrastus sopii ylipainoisille lapsille näin joulun jälkeen. Ja miksei meikäläisellekin.
Sopii, sopii! Liikuntaharrastuksista ei Pagistaanissa ole mitään pahaa sanottavaa. Myös täällä viuhdotaan milloin missäkin, tosin baletti on vielä kokeilematta (aikuisbalettia on kovasti kyllä kehuttu).
Mutta nuo harjoitusmäärät saavat touhun kuulostamaan ennemminkin osa-aikaiselta työltä. Lapsityöltä. Kun mietin itseäni ja kavereitani kymmenvuotiaina... Koulua on käytävä ja läksyt tehtävä joka tapauksessa - entä kaverit, leikkiminen ja pelkkä oleminen? Pianotunti viikossa tuntui sekin joskus kovin paljolta.
Mutta niinpä minusta tulikin pelkkä tavis, ehehe.
Ei ole muuten kovinkaan pitkä aika siitä, kun lapsi- ja nuorisoliikunnan asiantuntijat teroittivat monipuolisen ja iloisen liikkumisen merkitystä niin tulosten kuin psyykkisen ja fyysisen kehityksenkin kannalta. Rankan ja tavoitteellisen lajiharjoittelun aika tulee paljon myöhemmin - niiden harvojen osalta, joille se ylipäänsä on tullakseen. Kuulosti järkevältä.
Olemme kai samaa mieltä: mieluummin tavis kuin huippu-urheilija.
Tuo baletti tuli vain mieleeni, kun muistin, miten eräs tuttava kunnianhimoinen äiti yritti tehdä hieman pullerosta tyttärestään balleriinan. Onneksi tytöstä tuli toimittaja.
Brf. Kunnianhimoiset vanhemmat menkööt itse aikuisbalettiin toteuttamaan nuoruudenhaaveitaan, sano.
Ja kyllä, taviksena on kivaa.
Lähetä kommentti