Miten hiljaista ja tyhjää kotona onkaan, kun koirat ovat poissa. Jätin nimittäin karvaiset assistentit Pohjois-Karjalaan vanhempieni hoiviin ensi viikkoon saakka.
Pagistaan kaikkineensa vaikenee joksikin aikaa, kun kaksijalkainen kansanosa karkaa suksineen tunturiin. Luvassa lienee viimevuotiseen tapaan kosmista kaatuilua rinkan kanssa, lumipesän kaivamista, arvaamattomia säitä ja kaikenlaista muuta, mikä ei liity väitöskirjoihin, arkistoihin, tietokoneisiin, palavereihin tai asiapapereihin. Takaisin palataan Itä-Suomen kautta pääsiäisen tienoilla. Siiheksi, nauttikaahan varhaiskeväästä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti