Tänään lähdetään taas kerran kohti itää hoitamaan työ- ja opintoasioita, tekemään syksyn istutuspuuhia ja viemään rompetta muuton tieltä mökille. Elättelen myös varovaista toivetta, että tutuilta puolukkapaikoilta löytyisi edes sangonpohjan verran kerättävää. Ja että niillä ehtisi ylipäänsä käymään.
Orapihlajan
(Crataegus oxyacantha) marjat ovat kauniita, muttei niistä oikein pakastimeen pantavaksi ole. Lääkekäyttöä sillä lienee ollut tuhansia vuosia, ja ainakin Brittein saarilla orapihlajaa on pidetty pyhänä puuna niin esikristillisinä kuin myöhempinäkin aikoina.
2 kommenttia:
Viime viikonloppuna oli ainakin Outokummun seudulla metsät punaisenaan puolukkaa. Ihmettelin, kun olin kuullut väitettävän, ettei sitäkään tänä vuonna tule. Pieniä olivat kooltaan kyllä.
Kiitos vinkistä! Itse asiassa mainitsemani paikat sijaitsevat Liperin ja Outokummun rajamailla, joten toivoa ehkä on.
Lähetä kommentti