Joskus asiat ovat pelottavan pienestä kiinni. Kyytön eli itäsuomenkarjan* tärkein reservaatti ja geenipankki on ollut Sukevan vankilan avo-osaston maatila, jossa on hoidettu viittäkymmentä kyyttöä vuodesta 1985. Kaikkiaan kyyttöjä on jäljellä noin 400, ja niiden ainutlaatuisella geeniperimällä on tärkeä merkitys pohjoisten alkuperäisrotujen suojelussa. Nyt oikeusministeriö on sulkemassa Sonkajärvellä sijaitsevaa avo-osastoa sellaisella vauhdilla, ettei naudoille ehditä etsiä uutta paikkaa, vaan niitä uhkaa teurastus. Käytännössä näin suuren eläinmäärän menetys merkitsisi koko rodun kuolemista sukupuuttoon.
Luulen kyllä, että asia järjestyy jollain muulla tavoin. Ei kai tällaista voi tapahtua Suomessa 2000-luvulla? Eihän?
*Kuva on lainattu ko. sivulta.
2 kommenttia:
Olenko ajatellut jotenkin muuttaa elämäntapaa. Pitäiskö perustaa oma navetta ja adoptoida kaikki noi lehmät?
Välittäjä
No, minäkin ajattelin, että tyhjiä navettoja ja entisiä karjanhoitajiahan on nyky-Suomi väärällään; luulisi, ettei olisi ylitsepääsemättömän vaikeaa löytää 50 lehmälle tilapäistä sijoituspaikkaa ja hoitajaa, kunnes kysymys saadaan ratkaistua pysyväisemmin.
Vai nouseekohan seinä vastaan saman tien byrokratian ja EU-säädösten myötä :P?
Lähetä kommentti