Rakas urosvahvistuksemme täyttää tänään vuosia. Koska Pagistaanissa harrastetaan makeita leivonnaisia melko harvakseltaan, päätin tehdä juhlan kunniaksi pitkästä aikaa täytekakun. Ei mitään suurellista, vaan vaivattoman, nopean ja hedelmäisen kahden hengen viikonloppuherkun. Vieraitakin kun on tulossa vasta sunnuntaina.
Niinpä väsäsin töiden, koiranlenkityksen ja kaupassa pistäytymisen lomassa kolmen munan kakkupohjan.
- Kah, välähti mieleen, nythän voisin kokeilla kakun täyttämistä paistovuokaan hyydytettävällä täytteellä. Jos vaikka joskus sitäkin taitoa tarvitsee.
Tuumasta toimeen. Kevytvispikermaa, rahkaa, hedelmäsosetta, liivatetta... Täytteen määrä yllätti, joten tein kahden sijaan kolme kerrosta. Väliin vielä banaania ja köyhän miehen lakkahilloa, kun niitäkin talosta löytyi.
Parin tunnin päästä kumosin kakun vuoastaan. Se näytti sangen kunnioitettavan kokoiselta. Miten siitä noin korkea tulikin?
- Samapa tuo, tuumin, nähdään sitten hieman lisävaivaa ja tehdään kunnollinen hedelmäkoristelu kiilteineen. Jos ei muuta, niin huvin ja harjoituksen vuoksi.
Senhän tein. Viipaloin säilykemangoja ja viinirypäleitä hartaan flown vallassa ajankulun unohtaen. Kakku kasvoi kasvamistaan toisin kuin tietokoneen näytöllä paluutani odottava teksti.
No. Kun projekti nyt oli selvästi levinnyt käsistä (onneksi vain kuvaannollisesti), oli sama kaivaa keittiön laatikosta pursotusvälineet* ja viimeistellä komeus kermatöräyksin.
Ja katso. Lopputulos - se pikkuinen kahden hengen kakku - painaa kuin entinen myllynkivi ja täyttää jääkaapissa lähes kokonaisen hyllyn. Mielenkiinnolla jään odottamaan, huutaako päivänsankari ilosta vai kauhusta luomukseni nähdessään. Pitäisiköhän naapurusto kutsua kakkukahveille?
*Kuriositeettina mainittakoon, että pursotuspussi tottelee Pagistaanissa nimeä Iku-Turso.
6 kommenttia:
Mullekin käy aina noin, kun käyn kakkua väsäämään! Näyttää herkulliselta ja luulisi päivänsankarin vaikuttuvan :-D
Mutta onhan teillä syöjiäkin enemmän ;).
Kakku täytti tehtävänsä: ilahdutti päivänsankaria ja maistui hyvältä. Lopputuloksen maistuvuus kun ei kokeiluluontoisissa leipomuksissa aina korreloi käytetyn työmäärän kanssa (*muistanpa senkin kerran, kun...*).
Siis onko toi kuvassa oleva kakku SUN tekemä? Nytpä tiedänkin keneltä tilaan kakut jatkossa - suoraan kotiin kuljetettuna, tietty.
Hmm. Helpompaa lienee tilauksen nauttiminen paikan päällä Mäkkylän koekeittiössä ;).
Lurps, Klaus katselee tuollaisia leivonnaisia kotipadon päältä vesikielellä.
Eivätkös majavat syö ruokoja ja vesikasveja?
Lähetä kommentti