torstaina, helmikuuta 07, 2008

Jatkosota tai uusi hyökkääjä

Joltisenkin kelju on tilanne, jossa parin viikon sitkeän flunssan jälkeen ehtii iloita muutaman päivän normaaliolosta sekä palata juuri ja juuri päiväjärjestykseen töiden ja ruumiinliikunnon suhteen - ja sitten eräänä aamuna kurkku tuntuu epäilyttävältä. Saman päivän aikana onkin taas täysi sirkus päällä.

Siinä tulee jotenkin petetty olo. Ihan kuin joku olisi muka luvannut, että kun tämän kiltisti sairastat, ei sitten vähään aikaan tarvitse. Ja aivan kuin ei itse olisi saattanut olla tasoittamassa tietä uudelle virukselle säntäämällä lenkille ja rehkimään heti, kun kuvittelee valkosolujensa selättäneen vihollisjoukot - puhumattakaan siitä, ettei se neljän päivän huiskiminen kolmen kilometrin korkeudessa tuulessa ja pakkasessa ole mitenkään voinut vaikuttaa asiaan...

Voi tietysti olla, että joitakin sissiryhmiä on jäänyt henkiin, ja tämä onkin jatkosotaa. Oli miten oli, raskaiden tappioiden jälkeen ei puolustuksessa ole kehumista, olipa vastapuoli uusi tai entinen.

Äh. Nyt ei jaksa tämän kummempaa, eikä enempää.

Ei kommentteja: