Allekirjoittaneen pohjoiskarjalaiset juuret ovat tietysti tuottaneet arkikäyttöön jos jonkinlaista murresanaa, joita ei itse edes huomaa käyttävänsä, ellei joku asiasta huomauta. Urosvahvistuksen yläkarjalainen suku on niin ikään osoittautunut varsinaiseksi runsaudensarveksi, mitä sattuviin sanoihin tulee. Niinpä Pagistaanissakin koiraa lyrkitetään eli rapsutetaan. Koiran pehmeät lelut ovat äpyköitä. Jos uunia lämmitetään olan takaa, on se öyryyttämistä. Muutamia mainitakseni.
Mies on pikkuveljensä kanssa kehittänyt lisäksi oman alakielen, joka saa verbaalisesti suuntautuneen kuuntelijan tuntemaan itsensä uudeksi Lönnrotiksi tai Agricolaksi. Kieleen luonnollisesti kuuluvat edellä mainitut murreilmaisut, mutta lisäksi muita, joiden etymologia ei aukea kysymättä. Esimerkiksi eteisessä jalkaan voi vetää lantsarit (slangilaina), väänssit tai suipparit. Viimeksi mainitusta johdetaan luonnollisesti verbi suipparoida, joka tarkoittaa ymmärtääkseni ennen muuta karkuun luikkimista. Muita liikeverbejä ovat vipata (sopii sekä jalkaisin kulkemiseen että pyöräilyyn) tai vintata (nopeampitahtista liikkumista).
Hiki on rokkaa, jolloin deodorantti on luonnollisesti antirokkaa. Partavesi on loittoa (amatöörikansatieteilijä on ymmärtänyt tämän olevan yleistetty johdannainen Escape-merkkisestä tuotteesta). Saunaan tai nuotioon rikitellään tulta. Unissaan juokseva koira tai kissa sämpyttää jaloillaan. Kaikenlainen ajaltaan rajattu toiminta voi olla lörtti. Esimerkiksi avaruusaiheisen dokumenttielokuvan katsominen on näin ollen avaruuslörtti.
Todennäköisesti unohdan parhaat palat, mutta tässä yhtä kaikki muutama esimerkki, jotka olen häpeilemättä - ja suurelta osin tiedostamattani - sulauttanut omaan kielenkäyttööni. Ei mitään rotia! Tänne vain kaikki makoisat ja mehevät sanat, jotka mielestänne ansaitsevat päästä laajempaan levitykseen!
Mies skannaili äsken talteen vanhoja valokuvia, joiden joukosta löytyi visuaalisia helmiä. Tässä - luvalla lainatussa lempikuvassani - hän istuu puidulla ohrapellolla ukkinsa kanssa muutaman vuoden ikäisenä.
4 kommenttia:
Olen Porvoosta, joten omasta takaa ei hirveästi ole hauskoja sanoja, porvoonmurre kun sisälsi lähinnä outoja ruotsisuomi-miksauksia. Mutta minulla on pari ystävää Oulusta ja heiltä olen omaksunut muutamia aivan loistavia ilmaisuja kuten "ässehtiä" eli pahentua, mädäntyä ja "pussuttaa" eli suihkuttaa, puhaltaa ja "ähi" eli sonnalla olo. Ässehtiä on ihan suosikki :)
Lyyssi = päällystakki
taivaanikune = tosi vanha
Yökee = hieno
En tiedä, miten erikoisia sanoja nämä ovat, mutta minulla on ollut koko talven vähän uivelo olo kaamoksen takia. Tänä aamuna olo oli suorastaan viutera, joten täytyi ottaa troppia ja mennä lepättämään (siis päivätorkuille peiton päälle; ei kannata täkästää keskellä päivää).
Sisareni koira oli aika vilperi ja niin on hänen kuopuksensakin. Koiralla jalka vippasi, kun se meni pahantekoon ja pojalla, kun hän tulee aamuyöstä kotiin.
Nukuinkin huonosti, koska naapurit tömysivät aamuyöstä - lienevätkö olleet tuiterissa tai ainakin huppelissa.
Aaahhh, rakkaat ystävät, mitä herkkuja! Näissä riittääkin maisteltavaa toviksi.
Lähetä kommentti