Eilen haikailin jälleen kerran teleporttia. Miten kätevää, nopeaa ja ekologista olisikaan siirtyä muutamassa sekunnissa puolentuhannen kilometrin päähän! Koti-insinöörini muistutti, että laite saattaisi mennä kesken kaiken epäkuntoon.
- Niin, tai mukaan voisi sujahtaa kärpänen.
- Entäs pölypunkit?
Visio materialisoitumisesta seminaarisaliin jättikokoisena pölypunkkina jaksoi kiehtoa vielä tänäänkin, kun tein siirtymää määränpäähäni kaikkea muuta kuin kätevästi, nopeasti ja ekologisesti.
2 kommenttia:
mites sit ihmisen sisällä viihtyvät elukat? jos vaikka nyt sattuisi omistamaan lapamadon? lapamadoksi muuttumisessa voisi olla toisaalta se hyvä puoli, että sen jälkeen ei TARVITSISI mitään teleporttauslaitetta, kun venyisi ihan superpitkäksi (lapamadot voivat kuulemma kasvaa seitsenmetrisiksi, ja jos tämän vielä kertaisi ihmisen koolla niin sitähän olisi ihan jättikärmes) ja pää olisi määränpäässä ennen kuin huomaisikaan... eeh.
Jeh, lapamato on hyvä! Eleleehän ihmisen sisällä ja päällä muitakin otuksia, karvatuppipunkkeja ja vastaavia (ei nyt mennä bakteeritasolle asti), mutta kuvaa kaukosiirtimessä mutatoituneesta ihmislapamadosta on aika vaikea päihittää.
Lähetä kommentti