sunnuntaina, joulukuuta 07, 2008

Piparigeneraattori

Pagistaanin kaksijalkainen urosvahvistus toteutti viikonloppuna monivuotisen aikeensa ja rakensi piparkakkutaikinasta tahtigeneraattorin* pienoismallin lakritsikäämeineen kaikkineen. Insinöörimme aikoo viedä sen töihin joulutervehdykseksi ja leipoa viereen kahvin kanssa syötäväksi joukon ukkoja, akkoja ja possuja (mahdolliset rinnastukset henkilökuntaan ja asiakkaisiin jäävät kuulemma kunkin omalle kontolle).

Minä tosin epäilin, että johtoporras saattaa päätellä miehellä olevan liikaa vapaa-aikaa ja ylimääräistä tarmoa, jonka voisi mieluummin käyttää firman tuloksen kasvattamiseen.

Allekirjoittaneen perinteiset piparilyhdyt tuntuivat hieman kesyiltä jämerän ja miehisen piparkakkugeneraattorin rinnalla. Ehkä ensi jouluna on tormistauduttava ja pistettävä paremmaksi. Pipariluostari (kenties aitoine munkkeineen) tai keskiaikainen taistelutanner voisivat olla sopivan kunnianhimoisia tavoitteita. Joku kun ehätti takavuosina taiteilemaan taikinasta sen kuuluisan surmakohtauksenkin Köyliönjärven jäällä.

Joutavilla jottain, sano.

*Kaltaisilleni humanisteille ja muille asiaan perehtymättömille tiedoksi, että tahtigeneraattoreita käytetään sähkön tuottamiseen, ja ne ovat kuulemma luonnossa pienen kantakaupunkilaisyksiön kokoisia.

7 kommenttia:

Sandy kirjoitti...

Apua! Olette mielettömiä piparitaitureita!! Tahtigeneraattori saanee myös töissä ansaittua huomiota ja kiitosta. Loistava juttu!

Päivi H-K kirjoitti...

Olen sanaton. :o

Anonyymi kirjoitti...

Upeita pipariteoksia! :D
Voi olla, että mekin siskon kanssa innostutaan leipomaan (ihan perinteisiä) ja ehkä jo ensi vuonna pikkuneidistä on apuriksi. :)
-L

Anonyymi kirjoitti...

Voitko valottaa salojasi, oi historiakolleega. Törppökäsi täältä Pohjoismaiden suurimmasta sisämääkaupungista ei osaa rakentaa kuin sortuvia taloja. Ne joko lyyhistyvät tai murtuvat.

Kati Parppei kirjoitti...

Hehe. Nöyrin kiitos kiitoksista :). Piparivärkkäyshän on aika helppoa, kun opettelee ensin - yleensä kantapään kautta - muutaman perusniksin ja polttaa sormensa jonkin kerran.

Historiakollegalle vinkiksi: kokeilepa kaupan valmista piparitaikinaa. Se ei ole maultaan likimainkaan kotitekoisen veroista, mutta rakenteluhommiin se on sopivan sitkasta ja jämäkkää. Jos taikinan tekee itse, kannattaa valita nimenomaan piparitaloon tarkoitettu ohje. Syöntipiparit ovat parhaimmillaan mureina, mutta arkkitehtonisesti katsottuna murean taikinan rakenteessa piilee katastrofin siemen.

Anonyymi kirjoitti...

Hahaa, taidankin suunnata kaupan pakasteallasta kohti. Ehkäpä jo viikonloppuna pöytääni koristaa arkkitehtooninen luomus - täältä voin hakea inspiraatiota. http://www.iltalehti.fi/paraspipari/

terv. kollega sisämAAkaupungista

Rita A kirjoitti...

Jumapama miten HIENOT!!!