Mutta hiljennyn yhä sen muutamaan kertaan todistetun seikan edessä, että yksi ainoa nenäliina voi todella täplittää koko koneellisen pyykkiä valkoisella nukalla, joka ei lähde nyppimälläkään pois.
Ja sehän korreloi suoraan kiireeseen saada ko. vaatteita päälleen.
Pagistaan, ilahdu, sillä suurempikin ihme on olemassa: se pitkään kerätty koneellinen valkopyykkiä, jossa on ne Kissan valkoiset farkut ja t-paidat ja kauluspaidat, joihin se ei halua värjäämällä piristettyjen sloggieni jälkiä. Plus punainen servetti kiinalaisesta ravintolasta, farkkujen taskussa.
Oi, tuotahan voisi pitää romanttisena eleenä, vrt. elämä ja vaaleanpunaiset silmälasit.
Rahanpesuakin on joskus tullut harrastettua. Onneksi setelit ovat servettejä sitkeämpää tekoa; muistan niiden käyneen maksuvälineestä vielä esipesun, pesun, huuhtelun ja linkouksen jälkeenkin.
Kyllä, rahat ovat sitkasta tekoa. Olen itsekin kerran pessyt viisikymmenmarkkasen - ja vielä oranssiksivärjäyskoneessa. Villähteen leipomosta soittivat poliisille ennenkuin huolivat sen maksuksi leivistä. Epäilivät ensin, lieneekö se pankkiryöstöstä saatu, vieraita ostajia ja kaikki, ja oranssi seteli. :D
Jestas, tuonkin olin unohtanut ennen kuin mainitsit rahanpesun. Ja kuitenkin, harvoin on ollut yhtä vaivaantunut olo kuin myyjän sanoessa, että hänen kyllä nyt pitää tarkistaa asia poliisista, kun kuulemma rahat joissain pankeissa suojataan väripatruunoin...
5 kommenttia:
Ratkaisitko käärinliinojen mysteerin?
:D En aivan.
Mutta hiljennyn yhä sen muutamaan kertaan todistetun seikan edessä, että yksi ainoa nenäliina voi todella täplittää koko koneellisen pyykkiä valkoisella nukalla, joka ei lähde nyppimälläkään pois.
Ja sehän korreloi suoraan kiireeseen saada ko. vaatteita päälleen.
Pagistaan, ilahdu, sillä suurempikin ihme on olemassa: se pitkään kerätty koneellinen valkopyykkiä, jossa on ne Kissan valkoiset farkut ja t-paidat ja kauluspaidat, joihin se ei halua värjäämällä piristettyjen sloggieni jälkiä. Plus punainen servetti kiinalaisesta ravintolasta, farkkujen taskussa.
Aah, pyykillinen vaaleanpunaista vaaleanpunaisella nöfdällä...
Ja mies, joka nurisee, että sun piti osata pestä pyykkiä.
Eh, tehokasta.
Oi, tuotahan voisi pitää romanttisena eleenä, vrt. elämä ja vaaleanpunaiset silmälasit.
Rahanpesuakin on joskus tullut harrastettua. Onneksi setelit ovat servettejä sitkeämpää tekoa; muistan niiden käyneen maksuvälineestä vielä esipesun, pesun, huuhtelun ja linkouksen jälkeenkin.
Kyllä, rahat ovat sitkasta tekoa. Olen itsekin kerran pessyt viisikymmenmarkkasen - ja vielä oranssiksivärjäyskoneessa. Villähteen leipomosta soittivat poliisille ennenkuin huolivat sen maksuksi leivistä. Epäilivät ensin, lieneekö se pankkiryöstöstä saatu, vieraita ostajia ja kaikki, ja oranssi seteli. :D
Jestas, tuonkin olin unohtanut ennen kuin mainitsit rahanpesun. Ja kuitenkin, harvoin on ollut yhtä vaivaantunut olo kuin myyjän sanoessa, että hänen kyllä nyt pitää tarkistaa asia poliisista, kun kuulemma rahat joissain pankeissa suojataan väripatruunoin...
Lähetä kommentti