keskiviikkona, lokakuuta 19, 2005

Kulttuurialan sekatyöläisenä

Ei, tästä ei tule siivousblogia. Kerronpahan vain, että pari päivää olen tutustunut Augeiaan tallia muistuttavan teatterirakennuksen uumeniin, enkä vieläkään ole nähnyt kaikkia siivottavia sokkeloita. Eksynyt olen useammin kuin kerran, mutta vielä olen säästynyt torveilemasta moppeineni näyttämölle kesken esityksen.

Sekin saattaisi kyllä onnistua.

- - -

Rehkittyäni eilen seitsentuntisen aamuvuoron ehätin vielä sovitulle juttukeikalle kuvassa komeilevaan Haarlan palatsiin. Teollisuusmies Rafael Haarla rakennutti korskean kivilinnansa vuonna 1923 aivan Tampereen sydämeen, ja viime vuosikymmeninä se on ehtinyt olla niin purku-uhan alla (luitte oikein) kuin yliopiston opetustiloinakin.

Nykyiset vuokralaiset - terveyspalveluja tarjoavat yrittäjät - ovat nähneet aikaa ja vaivaa kunnostaessaan talon 20-luvun asuun kalusteita myöten.

2 kommenttia:

Anna Amnell kirjoitti...

Opiskeluaikana elätin itseni monenlaisissa töissä. Niitä on kiva muistella näin jälkeen päin. Toivon, että olisin pitänyt jonkinlaista päiväkirjaa.

pagisija kirjoitti...

Jep. Samaa minäkin tein opiskeluaikana. Vaan enpä voi kieltää, etteikö näin kolmekymppisenä tilanne - minimielannon raapiminen kasaan pienistä rippeistä - alkaisi jo hieman ahdistaa.

Heh, tällä hetkellä olen nopeasti laskettuna jatko-opiskelija/tutkija, freelance-toimittaja, etäopettaja ja siivooja. Vielä olisi parille hommalle tilaa, jos opettelisin olemaan nukkumatta ;).

No, ehkä tämä tilanne ei kestä ikuisesti. Ehkä.