keskiviikkona, marraskuuta 14, 2007

Hikipinko

Puolivuotias Rocky on ehta hikipinko. Siitähän näkyi oireita jo pentukurssilla. Eilen alkaneella jatkokurssilla se malttaa, keskittyy, hoksaa ja kuuntelee, vaikka meteli ympärillä saa ihmisenkin korvat soimaan. Kun tehtävät on tehty, se istuu hiljaa ja tarkkailee kiinnostuneena muiden harjoittelua. Toisille koirille ja ihmisille herrasmiehenalku heiluttaa kohteliaasti häntäänsä.
- Onpa se pikkuvanha, nauraa ohjaaja.

Mielessä käy, pitäisikö moisesta peräti huolestua, kun ikätoverit heittävät intovolttia hihnan päässä ja huutavat kurkku suorana. Eipä kai, kun elämänilosta ei näytä puutetta olevan. Ehkä koiranpoika vain pitää asioiden oppimisesta ja tehtävien suorittamisesta, niin terrieri kuin onkin.

- - -

Käyn lääkärillä näyttämässä koko syksyn kipuillutta alaselkää. Hän tutkii, kyselee ja ottaa sitten pöytälaatikostaan muovisen selkänikaman (ajatelkaa, jossain on tehdas, jossa niitäkin valmistetaan). Kuuntelen arvailuja fasettinivelestä, nivellukosta ja iskiashermosta ja otan vastaan lähetteet röntgeniin ja reumakokeeseen.
- Entä liikunta, kysäisen varovasti.
- Kaikki liikkuminen on hyvästä, kunhan se ei kipeytä selkää enempää, lääkäri vakuuttaa ja lisää, että jos hänen arvauksensa pitää paikkansa, parasta hoitoa ovat täsmävenytykset.

Askel tuntuu heti kevyemmältä.

- - -

Teen ensimmäistä kertaa ruokaa tofusta ja olen myyty. Arkisessa kasviswokissa se päihittää lihan mennen tullen sekä makunsa (annoin tofupalojen viettää laatuaikaa marinadissa muutaman tunnin ennen paistamista) että rakenteensa puolesta. Turhaanpa tuli tuotakin kokeilua lykättyä.

8 kommenttia:

Rappiotäti kirjoitti...

Piti hieman hieraista silmiään äsken, kun luin, että olit kuunnellut "arvailuja falsettinivelestä":-)


Paranemista selällesi!

Kati Parppei kirjoitti...

Hih, ei se kovin kauas totuudesta osunut: kivun vihloessa pahimmillaan ei ole paljoa puuttunut, etten ole kiekaissut falsetissa (voivatko naiset muuten kiekua falsetissa, vai onko se miesten etuoikeus?).

Kiitos toivotuksista, ei vaiva onneksi ole kovin vakavaksi päässytkään, kiusalliseksi lähinnä.

Päivi kirjoitti...

Mutta entä Bamse? Mitä Bamselle kuuluu?! Joko kieli taipuu? Vaadin Bamse-fanikerhoa!

Rappiotäti kirjoitti...

Auts!

Naiset eivät voi kiekua falsetissa, niillä on falsetin tilalla nk. huilurekisteri, jos niin korkealle pääsevät tai edes välittävät päästä:-)

Anonyymi kirjoitti...

Kieltämättä minäkin ensin luin falsettinivel :)

Minulla aivan uskomaton apu alaselän kipuihin on ollut vesijuoksu. Kun välillä oli jo niin, että ei oikein nukkumaan kyennyt, niin nyt on selkä kunnossa/kivuton.
Toivottavasti saat selkäsi kuntoon!

terkuin, JaanaV

Ellinoora kirjoitti...

Maistoin kerran tofua. Se siitä. Ehkä marinointi loihtii siihen jotain makua!) - No, mutta koiranpoikahan kuulostaa - ja näyttää - aina vain valiommalta yksilöltä.

Kati Parppei kirjoitti...

Jaana, vesijuoksu onkin mitä mainioin liikuntamuoto! Parin vuoden ajan olen käynyt ainakin kerran viikossa kirnuamassa vettä, nyt selkävaivojen myötä tuplasti useammin.

Ellinoora, viisaampien mukaan tofun juju piileekin juuri riittävässä maustamisessa - ja mieluiten vielä etukäteen marinoimisessa. Minä kyllä tykkäsin enemmän kuin uskalsin odottaakaan.

Jep, koiruus on oikein symppis otus kaikin puolin. Molemmathan ne ovat :).

Kati Parppei kirjoitti...

Päivi, Bamsella oli traumaattinen kokemus. Kun vanhempani olivat kylässä, esittelin sen äidilleni Rockyn katsoessa silmät killillään vieressä. Sitten laitoin Bamsen takaisin työpöydälleni cd-levypinon päälle.

Jonkin ajan päästä kuului kummallinen kolahdus. Rocky oli hypännyt työtuolilleni (ensimmäinen kerta, kun se on yrittänyt ottaa pöydältä mitään) ja kurkottanut sieppaamaan Bamse-raukan lattialle. Ehdimme juuri ajoissa hätiin pelastamaan kuolaisen nallen :O.

Nyt se istuu parin metrin korkeudessa kirjahyllyn päällä. Ymmärrettävää kyllä, kieliopinnot ottivat järkytyksen vuoksi takapakkia.