Kuten todettua, Pagistaanin tiedeministeriön empiirisen sosiologian yksikkö on kerännyt ahkerasti todisteita kaamospökkyrän vaikutuksesta havaintokykyyn ja sen myötä sosiaaliseen kanssakäymiseen.
Eilen illalla pistäydyimme tervehtimässä miehen serkkutyttöä puolisoineen (tälle viikolle on osunut epätavallisen tiheä serkkukeskittymä, yleensä näitä kelpo sukulaisia tulee tavattua turhan harvoin). Vierailun alussa allekirjoittaneen yleispökkyrään yhdistyi tiiviin kirjoituspäivän aiheuttama poissaolevuus*, jota yritin kompensoida hymyilemällä vimmaisesti, koettamalla olla pulauttelematta typeryyksiä ja keskittymällä havainnoimaan ympäristöä.
Huoneen toisella puolella äkkäsin mustavalkoisen valokuvan kehyksissä piirongin päällä. - Kas, sukulaisia, tuumasin itsekseni. - Pitääpä kysyä, keitä siinä on. Kahvipöytään noustessamme menin uteliaana katsomaan vanhaksi luulemaani kuvaa kyselläkseni siitä tarkemmin.
Onneksi menin.
Kuvassa oli kolme virnistävää simpanssia rivissä.
Olisin voinut pitää erehdykseni omana tietonani, mutta katsoin parhaaksi selittää, mikä isäntäväen piirongissa oli niin riemastuttavaa.
*Tunnetaan myös nimellä Out of Brain Experience.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti