keskiviikkona, helmikuuta 13, 2008

Blackbird has spoken

Pihassamme on tammikuusta saakka laulellut mustarastas. Olen aina rakastanut mustarastaan liverrystä, mutta nyt sen kuuleminen aiheuttaa ristiriitaisia tuntemuksia.

Ensinnäkään mustarastaan ei kuulu laulaa tammikuussa. Eikä vielä helmikuussakaan.

Toiseksi, viime aikoina rastaan aamukonsertti on pyöräyttänyt päänsisäisessä levysoittimessani käyntiin tämän. Aamu aamun jälkeen.

3 kommenttia:

Karri Kokko kirjoitti...

Se on tosiaan hämmentävä ja huolestuttavakin kokemus, kun kuulee mustarastaan laulavan keskellä talvea ja jopa keskellä pimeintä yötä.

Mustarastaan tapauksessa se ei kuitenkaan ole tavatonta, eikä siis "johdu" ainakaan suoranaisesti ilmastomuutoksesta tai säiden lämpenemisestä. Muistan itse ihmetelleeni asiaa ensimmäisen kerran jo 15 vuotta sitten. Kirjojen mukaan se ei ole varsinaista kevätlaulua, vaan lintu ikään kuin vasta harjoittelee tositoimia varten. Se on lähempänä itsekseen hyräilyä kuin ääneen laulua (ja tapahtuu muuten nokka suljettuna).

Kati Parppei kirjoitti...

Pitäähän sitä harjoitella ja availla ääntä! Itse asiassa nyt kun mainitsit, muistelen lukeneeni jostain samaa. Olisiko ollut Suomen Luonnon "Kysy luonnosta"-palstalta?

En ole moiseen ilmiöön kyllä törmännyt ennen etelään muuttoani. Toisaalta ei mustarastaita kai juuri talvehdikaan pohjoisempana, Itä-Suomessa saakka ainakaan. Siellä mustarastaan ääni kuuluu huhti- ja toukokuun kuulaisiin iltoihin ja aamuihin.

Karri Kokko kirjoitti...

Ei ihme, sillä vuodelta 1955 peräisin olevan Suuren lintukirjan mukaan mustarastas ilmestyi Helsinkiinkin vasta 20-luvulla.