Sananvapaus taidetaan usein määritellä siten, että saat toki sanoa, mitä haluat, mutta me saamme vastaavasti ryhtyä haluamiimme toimenpiteisiin sanomasi johdosta. Sitä saa, mitä tilaa.
Nyky-Venäjä kantaa vankkaa aatteellista perintöä 1400-1500-luvuilta, jolloin Moskovan ruhtinaskunta nousi Rusin alueen johtoon hyvän onnen, sopivan ajoituksen ja taitavan taktikoinnin ansiosta. Maallinen valta ja ortodoksinen kirkko yhdistivät voimansa luodakseen ja legitimoidakseen idean vahvasta, pyhästä keskusvallasta. Keskiaikaiseen tapaan valtakoneiston katsottiin edustavan jumalallista totuutta, mikä oikeutti vaientamaan vääräoppiset sivuäänet.
Usein keinoja kaihtamatta.
Mitä maantieteeseen tulee, "Pyhä Venäjänmaa" tuo allekirjoittaneelle epämääräisesti mieleen ylikierroksilla käyvän paimenkoiran, jonka missiona on pitää lauma koossa haukkuen, piirittäen ja karkulaisten jalkoja näykkien. Neuvostoliiton jälkeinen tilanne ja Kremlin otteesta vääjäämättä karkaavat reuna-alueet - esimerkkeinä Tshetshenia ja Georgia - saavat koiran paniikkiin. Siinä menossa on sivuseikka, jos kaitsittavien kintut valuvat verta ja muutama rampautuu pysyvästikin.
Tilanteessa ei ole historian näkökulmasta mitään uutta. Kuten ei viime aikojen uutisissakaan. Karmeaa ja traagista - muttei yllättävää. Kaikkein vähiten kai uhr(e)ille itselleen.
Toivoa antaa kuitenkin se, että nykypäivänä tieto ihmisoikeusloukkauksista leviää nopeammin ja laajemmalle kuin koskaan ennen, kiitos paitsi Politkovskajan kaltaisten ammattilaisten, myös kansalaisjärjestöjen ja internetin (laskekaapa vaikka, kuinka moni suomalainen blogi tai verkkosivu levitti sanaa viikonlopun kynttilämielenosoituksista). Vastalauseiden vaientaminen käy yhä vaikeammaksi. Vilunkipelin harjoittajat - tai siitä epäillyt - päätyvät väärillä liikkeillä nopeasti sahaamaan omaa oksaansa. Kaikenlaiset valtaistuimet ovat kautta aikojen osoittautuneet yllättävän kiikkeriksi ahterinalustoiksi, jos tarpeeksi kova tuuli alkaa puhaltaa.
Se oma oksa alkaa helposti notkua, vaikka kuinka yrittäisi hurskastella ja esittää tarkoituksen pyhittävän keinot. On ratkaisuja, joista on vaikea uskoa seuraavan mitään hyvää. Kenellekään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti