Muuan työläähkö, väitöskirjan väkertämiseen liittyvä urakka on nyt sysätty maailmalle; on suljettu silmät, osoitettu äänetön rukous määrittelemättömille jumalille ja klikattu lähetä-nappia. Perästä kuuluu maaliskuun viimeisellä viikolla, jolloin luvassa ovat seuraavat seminaarikinkerit.
Huh.
- - -
En juurikaan välitä messuista, etenkään sellaisista, jotka edistävät ulkoilun ja liikunnan kaltaisten, kaikkien ulottuvilla olevien ja käytännössä ilmaisten aktiviteettien tuotteistamista ja jonkinasteista materialistista mystifiointia. Joku voisi tietysti vihjata jotakin vähävaraisesta humanistista, ketusta ja pihlajanmarjoista, mutta olipa omassa lompakossani löysää rahaa tai ei, en pidä hienoisen elitismin ja jonkinlaisesta kuvitellun kaikkivoipuuden ilmapiiristä, joka toisinaan liittyy esimerkiksi retkeilyvälineiden markkinointiin. Joskus tuntuu, että terve nöyryys ja kunnioitus luontoa kohtaan karisevat sitä mukaa, kun varusteiden hinta ja teknisten hienouksien määrä nousevat (esimerkiksi eräällä retkiaiheisella keskustelupalstalla väiteltiin vakavissaan siitä, tarvitaanko perinteistä suunnistustaitoa lainkaan, jos mukana on GPS-laite).
Eipäs kuitenkaan yleistetä. Ja myönnetään samaan hengenvetoon, että esimerkiksi kevyet, sateenpitävät ja hengittävät - tämä kuulostaa jo hämmentävästi mainostekstiltä - ulkoiluvaatteet ovat lisänneet myös allekirjoittaneen viihtymismukavuutta erinäisissä pusikoissa. Ne ovat kyllä olleet joka ainoan suolaisen euronsa väärti.
Rahasta on toki kyse siinä mielessä, että ilmainen siipeilysisäänpääsy viekoittelee markkinatalousskeptikonkin harjoittelemaan ennakkoluulottomuutta ja suvaitsevaisuutta huomenna Retkimessuilla. Pagistaanin urosvahvistus - se, jolla on sitkeä kyty kiivetä katsomaan, mitä seuraavan kukkulan takana näkyy - on tovereineen värvätty "Suomen suurimpaan telttakylään" esittelemään viimekesäistä vuoristoreissuaan.
- Lusikallinen risiiniöljyä suuhun, muovipussi päähän ja telttaan makaamaan, visioi mies tapoja, joilla aiheeseen tutustumisesta saataisiin mahdollisimman todenmukainen ja elämyksellinen. Loppujen lopuksi hän tyytyi kuitenkin kanavoimaan luovuutensa kymmenminuuttisen videokertomuksen väsäämiseen. Dokumenttielokuvien helmeä (lempeää ironiaa tässä on vain mausteeksi, pätkä on oikeasti hieno) ja muuta harrastelijoiden vuoristokönyämiseen liittyvää voi käydä kurkkimassa huomenissa, jos messuille sattuu eksymään ja asia kiinnostaa.
Risiiniöljyä ei jaossa ole.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti