Joskus maailmankuvien erot tiivistyvät pieniin, mutta kuvaaviin yksityiskohtiin. Urosvahvistus kertoi, kuinka he Intian-reissullaan koettivat työkaverinsa kanssa selvittää, paljonko väkeä vierailupaikkakunnilla asuu. Vastausta kysymyksiin ei tullut kollegoilta sen enempää kuin taksinkuljettajiltakaan, vain kummastuneita katseita ja hämmentyneitä ympäripyöreyksiä.
- Tuli sellainen vaikutelma, että intialaisten näkökulmasta kyselimme todella hölmöjä.
Ilmeisesti Suomen kaltaisessa maassa väkeä on niin vähän, että kaikista pidetään visusti lukua. Intiassa taas ihmisiä on yksinkertaisesti paljon. Kaupunki voi olla pieni tai suuri, mutta yksittäisten ihmisten määrä ei ole millään tavoin olennainen tieto, paitsi ehkä joillekin väestökysymysten parissa askaroiville virkamiehille. Ehkä tämänkaltaisten asioiden painotuserot kertovat myös ajattelun yksilö- tai yhteisökeskeisyydestä kussakin maailmankolkassa.
2 kommenttia:
Varmaankin sama kuin kysyisi suomalaiselta metsänomistajalta, montako puuta tämän metsässä kasvaa :)
Jep, luulen vertauksen osuvan aika lailla nappiin.
Lähetä kommentti