maanantaina, huhtikuuta 24, 2006

Arkiselle mallilleen

Taannoisella valtiovierailulla Pagistaanin puolustusministeri pääsi tutustumaan isäntämaan ilmavoimiin.

Menee jonkin aikaa, että parin viikon reissusta palattuaan saa järjestettyä arkensa mallilleen. Tietokone huusi viruspäivitystä ja kasvit vettä, vaikka sisko olikin kiltisti käynyt kastelemassa jälkimmäisiä. Jääkaappi oli yhtä tyhjä kuin sähköpostilaatikko täysi. Paperipostitkin vaativat osansa huomiosta, puhumattakaan auringonpaisteesta ja lumettomasta maasta, jotka houkuttelivat katsastamaan muuttolintutilannetta heti sunnuntaiaamuna (naurulokkeja, telkkiä, isokoskeloita ja nokikanoja, peippoja ja västäräkkejä; sokerina pohjalla antaumuksella laulanut punarinta, joka päästi kuuntelijan aivan lähelle).

Huolestuttavat mittasuhteet saanut muurahaiskysymys ratkesi poissaollessani tavalla, josta en ole erityisen ylpeä. Ennen lähtöäni kävin vastahakoisesti ostamassa kaksi viattoman näköistä rasiaa, jotka sijoitin miehittäjien kulkureittien varrelle. Tuomion temppelit olivat tehneet tehtävänsä kahden viikon aikana; marssivien joukkojen sijaan pöydiltä löytyi enää muutama kuivettunut vainaja.

Surullista, mutta mitäpä muutakaan olisin voinut.

4 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Jostain se on palkkatappajankin aloitettava.

Suosikkileffani (tai yksi niistä) on luonnollisesti Leon.

Kati Parppei kirjoitti...

Tee, kiitos toivotuksesta! Päivi, jep, tästä on hyvä jatkaa. Vaikka kuten sanottua, mieluummin olen itse se, joka palkkaa tappajan (vrt. kissa hiiriongelman ratkaisuna litskujen sijaan).

Lentojätkä kirjoitti...

Tässäkin taloudessa koettiin Endlösung. Muurahaiset ilmaantuivat jo viime keväänä, mutta tällä kertaa invaasio oli moninkertainen. Kriisiä kärjisti vielä tyttöystävä, joka pelkää muurahaisia hysteerisesti.

Hitaaseen tapaani tyydyin ensimmäiset viikon vain liitsailemaan niitä, mutta eilen ruiskutin epäillyt sisääntuloreitit etikalla, kävelin puuvajaan ja sieltä haetun lapion kanssa lähdin tutkailemaan talon aurinkoista seinää. Pesä löytyi ja koki karmaisevan kohtalon. Tänä aamuna olen nähnyt muurahaisia ainoastaan kolme.

Kati Parppei kirjoitti...

Joskus on vain otettava kovat keinot käyttöön... Täälläkin rauhallinen rinnakkaiselo onnistui vielä viime keväänä, mutta tänä vuonna muurahaisia taitaa olla poikkeuksellisen paljon.