maanantaina, huhtikuuta 03, 2006

Tekoviherpeukalo

Maanantai on taas niin kovin - maanantai.

Oletteko huomanneet, että keinotekoisia viherkasveja myydään nykyisin elävien kanssa samoilla hyllyillä, ja että niiden valikoima kasvaa koko ajan?

Tulipa tänään kaupassa mieleen, että entä jos vilpittömin mielin ja hyvässä uskossa ostaisi marketista kauniin kasvin, veisi kotiin, kastelisi ja lannoittaisi parhaansa mukaan, juttelisi sille mukavia.

Ja sitten joku kyläilevä tuttu huomauttaisi, että onpa sinulla nätti silkkifiikus tuossa ikkunalla. Melkein kuin oikea.*

Ajatus nauratti typeryydessään vielä kassallakin. Sitä repii huvinsa sieltä, mistä voi.

Varsinkin maanantaisin.

*Vielä nolompaa tietysti olisi, jos kasvista ottaisi pistokkaita ja lahjoittelisi niitä tuttavilleen.

12 kommenttia:

Herkku kirjoitti...

"*Vielä nolompaa tietysti olisi, jos kasvista ottaisi pistokkaita ja lahjoittelisi niitä tuttavilleen."

Muahhhh! :D :D Tässä kohtaa ei enää pokka pitänyt ollenkaan. Pyrskähdys tuli äänen kanssa.

-t kirjoitti...

Kaikkein nolointa olisi kyllä se, jos tämmöinen viherpeukalokeskelläkämmentä ottaisi sen vastaan ja hoivaisi sitä yhtä suurella tarmolla ja innolla kuin muitakin pistokkaitaan, ja sitten rapoaisi, että "se viihtyy siis tosi hyvin, oikein rehottaa!"

tinka kirjoitti...

:D

Mien kans silkkikukista niin perusta, mutta olikohan TILAssa, kun näyttivät taannoin teko-orkideoita. Semmosen mie voisin huoliakin, kun oikean tapoin.

Ohi Ammuttu kirjoitti...

...mutta toisaalta esimerkiksi minun viherpeukalonäppäryydelläni rehottaminen tarkoittaa juurikin sitä, että kasvi ei varsinaisesti kuole, joten... noloa ja noloa :-D

pagisija kirjoitti...

Heh! Joku voisi myös ottaa saamansa muovikasvin pistokkaan silkkana kettuiluna, jolloin täysin viattomasta erheestä saattaisi kasvaa ties minkälainen vuosikymmenten kylmä sota (maaseudulla ainakin näitä tapauksia näkee - ulkopuolinen saa pidätellä nauruaan kuullessaan, millaisista asioista jokin tilojen tai sukujen välinen sitkeä vihanpito on saanut aikanaan alkunsa ;).

Päivi kirjoitti...

Voi luaja... kiitokset vaan päivän nauruista...

Anonyymi kirjoitti...

Hmm. Taidan tarkistaakin heti kotiin päästyäni ne rehut, jotka vastaanotin. Luotan tietenkin taitoihisi tunnistaa elävät kukat muovikukista, ja pistokkailla oli aika vaikuttavat juuret, mutta oli sentään aprillipäivä :)

Laura

pagisija kirjoitti...

Päivi: sitä oikeasti hämmästyy kerta toisensa huomatessaan, että muita huvittavat ihan yhtä hölmöt jutut kuin itseä :D. Se on jotenkin lohdullista tässä kylmässä maailmassa...

Laura, parempi katsoa kuin katua ;).

Anna Amnell kirjoitti...

Silkkifiikukset miellyttävät meitä allergisia kukkien ystäviä. Ne täyttävät tarkoituksensa, suovat vihreää, jossa silmä sananmukaisesti lepää.

Joskus oikea kukka näyttää tekokukalta. "Onko tuo muovia? Se on niin täydellinen", sanoi eräs ystävämme orkideastani. Toinen taas luuli silkkiorkideaa oikeaksi. Mitähän tästä pitäisi ajatella?

Miss Foxy kirjoitti...

MUTTA tutkimusten mukaan (ei ole antaa tähän nyt lähdeviitettä), sekä oikeat viherkasvit, että nämä jäljitelmät vaikuttavat ihmisiin esim. työtiloissa samalla tavalla, rauhoittavat - > sydän lyö tasaisemmin, verenpaine laskee. "on viihtyisää"

eli silmä?? vai joku muu tulkitsee näin juuri vihreän värin??? vai jonkun muun?

(yäk muovikukat ovat tosi korneja elleivät perverssejä.)

pagisija kirjoitti...

Ehkä se on juuri se rehevä vihreys, jonka silmä ja mieli yhdistävät luontoon ja rauhoittumiseen, vaikka kasvin tietäisikin olevan keinotekoinen. Mielenkiintoista...

Anna Amnell kirjoitti...

Luin jostakin, että vihreä rauhoittaa sen vuoksi, että sitä katsellessa silmä on lepotilassa.