Talitiaisten laulurepertuaari on muuttunut. Titityytä kuulee enää harvoin, tityy on tavallisin värssy. Jotkut erikoisuudentavoittelijat laulavat tityyti.
Mutta entä tänään kuulemani tiitittidittidittidyy? Ei, se ei ollut kenenkään kännykkä. Se oli nimenomaan talitiainen; kovin pullea, keltainen ja keväisen täynnä omaa erinomaisuuttaan.
On tutkittu, että talitiaisten viisut ovat yleensä ottaen lyhentyneet. Pääsyyksi on arvailtu liikenteen melua; lyhyt säe kuuluu hälyn yli paremmin. Onkohan pitkää dittidittidyytä laulava lintu siis konservatiivi, kapinallinen* vai uuden innovaation edelläkävijä? Ja mikä tärkeintä, käykö lurittelevalla uroolla sittenkin parempi flaksi kuin lyhytsanaisemmalla laulajalla?
Kituliaasti etenevä kevät on muuttolinnuille silkkaa kurjuutta, kuten Aamulehtikin tänään toteaa. Lumiset pellot eivät juuri tarjoa lepopaikkoja, saati apetta. Ja kieltämättä itse kukin kuuntelisi jo mieluummin kiurua ja peipposta farkkutakki päällä kuin rahjustaisi räntäsateessa villapompassa, nyt kun hiihtokelitkin alkavat olla menneen talven lumia.
Mutta eläkäämme toivossa.
*Kapinallisuudesta puheen ollen, huomenna kannattaa katsoa YLE2:lta mainio musiikkidokumentti Ramones: End of the Century. Kiinnostipa kolmen soinnun punk tai ei, kyseessä on hienosti raportoitu pala populaarikulttuurin historiaa.
2 kommenttia:
kuinka söpö pullea tintti!
(toivoo edelleen, että suurentaisit tuota pienintä käyttämääsi fonttikokoa pisteen isommalle)
No voi, näkyykö se huonosti silloinkin, kun en ole käyttänyt kursivointia :/?
Pisteen isompi fonttikoko on jo käytännössä sama kuin tuo standardi, joten pitää kai luopua noista tihruista kokonaan. Harmi, tuo pieni fonttikoko on jotenkin niin sopiva "asian sivusta"-asioille :).
Lähetä kommentti