Eilen piti käydä hakemassa eräs kirja teologisen tiedekunnan kirjastosta Aleksanterinkadulta. Heti ulko-ovella nokkaan tulvahti tyrmäävän tanakka hehkuviinin aromi, joka tuntui täyttävän koko rakennuksen. Tuoksun sakeus sai arvailemaan, viettivätkö arvon jumaluusoppineet pikkujoulua vai Kaanaan häitä.
Pelkkään haisteluun ei tarvinnut tyytyä: glögiä tarjoili illemmalla myös Eufemia, jonka kotiin kokoontui kiitettävän kokoinen katras joululaulavaista väkeä. Joukossa oli jo monia tuttuja ja toisia, jotka paljastuivat vanhoiksi virtuaalitovereiksi. Tunnelma oli sanoinkuvaamattoman hieno, kiitos emännän, kaikkien osallistujien ja tietenkin maanmainion pianistimme.
Kotimatkalla hymyilytti ja hyräilytti yhä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti