Pikkujoulut houkuttelisivat kyllä kovasti. Jos ne olisivat kesäkuussa, poukkoilisin paikalle maanista puhtia täynnä tapaamaan vanhoja ja uusia verkkotuttuja. Mutta taitaa käydä niin, että tänä joulukuun lumettomana, pimeääkin pimeämpänä perjantaina jaksan korkeintaan hilautua saunaan ennen kaatumistani kotisohvalle torkkumaan.
Ja kun Kallio on niin kaukana. Galaksin toisella laidalla suorastaan.
Pagistaanin väki käy nyt kaikkinensa hieman vajaateholla. Kuvaavaa on, ettei nelijalkainen puolustusministerikään viitsi aamuisin nousta tervehtimään, mulkaisee vain synkästi sohvannurkastaan. Miehitystä miettivällä vihollisvaltiolla olisi nyt elämänsä tilaisuus, kun täällä vorritaan eteenpäin jähmeinä kuin kekomuurahaiset ensimmäisen hallayön jälkeen.
Mutta tonttulakit vinoon, te kynnelle kykenevät! Kyllä tämä tästä, kunhan vuosi vaihtuu, päivä alkaa pidetä ja toivon mukaan jossain vaiheessa satava lumi tuo tullessaan valoa ja hiihtoladut.
2 kommenttia:
Kesäinen ohje pätee edelleen: junalla Pasilaan ja siitä kävelyä radan vartta vajaa kilsa. Tai bussi 17/50/58.
Kallio saattaa olla kaukana, mutta Alppila ei.
Voi. Ehkä seuraavalla kerralla. Pikkujouluilun sijaan Pagistaanissa nukuttiin kymmenen tunnin yöunia kuin porsaat pahnoilla, mikä tulikin enemmän kuin tarpeeseen.
Lähetä kommentti