Huoltomies kävi katsomassa vessan tiputtavaa vesihanaa ja ilmoitti tulevansa huomenissa vaihtamaan koko hanan. Mainitsin olevani aamupäivän poissa, mutta sen tuskin haittaavan hänen menemisiään.- Entäs tuo koira, mies kysyi katsellen sivusilmällä karvaista assistenttiani.
- Se vain ilahtuu, kun joku tulee käymään, vakuutin ja kerroin, että ventovieraita on käynyt talossa ennenkin oman väen olematta paikalla.
Kävi ilmi, että miehellä oli hyvä syy huoleensa. Hän kertoi menneensä joskus sovituilla huoltoasioilla asuntoon, jossa oli pikkuinen villakoira. Sen(kin) omistaja oli vannonut, ettei koira tee mitään.
- Kyllähän se sisään päästi. Mutta kun olin lähdössä pois, piski iskeytyi pohjelihakseen kiinni, eikä suostunut irrottamaan otettaan, hän kertoi.
- Jouduin potkaisemaan sen irti. Olin vähällä saada syytteen, kun koira oli kuulemma alkanut ontua tapauksen jälkeen.
Entisenä lehdenjakajana tunsin syvää sympatiaa ja kihelmöintiä omissa pohkeissani. Jostain syystä virkaintoisimmat pihavahdit olivat juuri pieniä villakoiria. Muuan niistä - aprikoosinvärinen uros, jonka juoksulanka oli nerokkaasti kiinnitetty ovesta postilaatikkoon - kantoi minulle ikuista ja katkeraa kaunaa. Jos se tuli omistajansa kanssa kadulla vastaan, vaihdoin suosiolla puolta.
Erään pikkuterrierin omistaja taas seisoi hihitellen vieressä yrittäessäni väistellä pieniä, mutta teräviä hampaita satuttamatta niiden rotankokoista haltijaa ja pudottamatta sylillistä ilmaisjakelulehtiä kuraan.
- Noin se joskus tekköö, pappa hekotti ylpeyttä äänessään.
- - -
Eilen katselin yhtä amerikkalaisista kalmosarjoista, joissa ratkotaan vuosikymmenten takaisia tappoarvoituksia angstisissa film noir-tunnelmissa (minusta vanhoissa ruumiissa on jotenkin enemmän hohtoa kuin vasta-ammutuissa). Jaksossa soi ohimennen Johnny Mercerin ja Henry Mancinin ikivihreä Moon River, joka on sittemmin taukoamatta myllynnyt pääkoppaani sentimentaalisen haikeaa tunnelmaa.
On se kyllä kaikessa sokerisuudessaankin kaunis.
"Moon River, wider than a mile, I'm crossing you in style some day.
Oh, dream maker, you heart breaker,
wherever you're going I'm going your way.
Two drifters off to see the world.
There's such a lot of world to see.
We're after the same rainbow's end--
waiting 'round the bend,
my huckleberry friend,
Moon River and me."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti