perjantaina, heinäkuuta 28, 2006

Tuuli kääntyi

Assistentin kanssa odotimme koko helteisen heinäkuun, että pääsisimme pakenemaan kaupungista mökille ja uimaan maailman kirkkaimpaan järveen (sillä erotuksella, että assistentille pitää heittää palloa haettavaksi, minulle ei tarvitse). Mutta mitä tapahtuikaan samana päivänä, kun Pagistaanin vaeltava kansa saapui kotiseudulle Pohjois-Karjalaan,tididam?

Tapahtui sitä, että tuuli kääntyi puhkumaan pohjoisesta jäähdyttäen järviveden ja nostattaen paljaana olevat ihonosat kananlihalle. Repusta on pitänyt kaivella alimmaiseksi pakatut farkut ja villapaidat hellevaatteiden jäädessä virattomiksi.

Kosmista kiusantekoa! Onneksi saunominen on mukavaa sellaisenaankin, ja mökki on aina mökki.

Sorcerer selling a bag of wind (tied up in three knots of a rope). From Olaus Magnus' Historia de gentibus Septentrionalibus, Rome, 1555. Medieval Macabre.

6 kommenttia:

Mari kirjoitti...

Oli muuten erityisen kirkas ja kaunis järvi, kesälomalla kokeilin. Hieno joutsenperhekin tuli bongattua.

Hyviä uinteja!

Anonyymi kirjoitti...

"sillä erotuksella, että assistentille pitää heittää palloa haettavaksi, minulle ei tarvitse"

En voinut välttyä pohtimasta, että jos kuitenkin...

Anonyymi kirjoitti...

kävin kesäkuussa sukeltamassa tuolla ja kirkas on. ja jäätelöä sai rantakioskista, mikä on harvinaista suomalaisissa sukelluskohteissa.

Dyro kirjoitti...

Minä olen aina luullut että Heinäveden Juojärvi on Suomen kirkasvetisin järvi, mutta tulipa tämänkin asian oikea laita nyt selville.

Lasipohjaisella veneellä voisi olla kiva soudella tuolla, tai vaikka ajaa radio-ohjattavaa sukellusvenettä jossa olisi kamera keulassa. Kirkkaassa vedessä riittäisi valo kalojen valtakunnan kuvaamiseen tavallista syvemmältäkin.

Kati Parppei kirjoitti...

Kirkas on, mutta valitettavasti rehevöitymään päin :(. Kasvillisuus lisääntyy koko ajan; joskus parikymmentä vuotta sitten tilanne oli vielä aika erilainen, sikäli kun muistan.

Pienempi harmi on se, että nyt vedet ovat niin matalalla, että esimerkiksi vanhempieni mökillä joutuu kahlaamaan alle polven ulottuvassa vedessä hyvinkin sata metriä, ennen kuin pääsee uimasilleen (lapsenahan tuollainen ranta oli mitä turvallisin). Ja sukelleltua on tullut myös; aurinkoisena päivänä tunnelma on kuin Välimeressä pikkukalaparvineen ja rantakivikkoineen.

Päivi, ainahan voi kokeilla. Tiedä minkälainen saalistusvietti leppeälle humanistille pukkaa, kun pallo lentää veteen.

Anonyymi kirjoitti...

ranta syveneekin sitten todella vaarallisen jyrkästi - muutaman metrin matkalla puolestatoista metristä yli kuuteen metriin. mä näin siellä vaan pari pulloa ja jonkun hiuslenkin.