torstaina, marraskuuta 16, 2006

Enon historia

Työpaikan sähköpostilistalla joku kyseli kirjansa perään.

Hei! Olenko lainannut jollekin Enon historian?

Vastausta ei kuulunut, mutta kymmenen minuutin kuluttua ilmoittautui kohtalotoveri.

Minä olen kadottanut Salme-tätini historian, ainakin kirjeet.

Se, että tietokone oli vähällä saada päälleen suullisen haaleaa kahvia, kertonee enemmän etätyöläisen marrashorroksen asteesta kuin kommentin suoranaisesta riemastuttavuudesta.

(Selitykseksi - vaikka selittäminen tapaa vesittää paremmankin vitsin - kerrottakoon, että Eno on äidin veljen lisäksi pohjoiskarjalainen kunta.)

2 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

hih hii=)! Mie en ees tajunnut ettei tuota kyselyä tajuttaisi... eh? taidan olla liikoja miettimättä ja jatkan hihittelyäni...
kiitos -tämä hilpeytti lasten nukkumaan saattamistani=)... *hilpeitä pyrskähdyksiä*

Kati Parppei kirjoitti...

Luulenpa - vastaajan huumorintajun tietäen - että kyseessä oli tahallinen tajuamattomuus ;D.

Päivän piristys yhtä kaikki.