Rahvaanmusiikin kerho tarjoili eilen moniäänistä laulua helsinkiläisten Ketsuroiden voimin. Vuonna 2002 perustettu naisyhtye taitaa niin kalevalaista runonlaulua kuin kaukaisempienkin kulttuurien lauluperinnettä afrikkalaisista rytmeistä intiaanilauluihin. Ketsurat esiintyivät voimallisen akustisesti - ainakaan pieneen ja kotoisaan kulttuuritalo Telakkaan ei olisi enempää ääntä mahtunutkaan.
Kannattaa käydä kuuntelemassa, jos tilaisuus tulee.
Kansakoululaisia ja vielä peruskoululaisiakin piinannut urkuharmoni taipui puolestaan Eero Grundströmin käsissä improvisaatiovälineeksi, jonka aikaansaamat musiikilliset maisemat olivat kaukana aamuhartauksien virrenvongutuksesta. Mielenkiintoisia soitinvalintoja ihmisillä.
5 kommenttia:
Eero osaa tehdä urkuharmonista taidetta - on aina osannut :)
Kamalat ovat muistot omilta kouluajoilta, kun opettaja sitä vingutti - eikä osannut kuin ne yhdet ja samat virret.
Lieneekö Grundströmin urkuharmoni omatekoinen? Varmaan ainakin pitkälle viritetty taiteilijan tarpeita vastaamaan...
En ole koskaan kuullut, miten harmoni yhtyesoitannossa toimii, vaikka monissa kokoonpanoissa kyseinen muusikko onkin soittanut.
Toimii yhteissoitannossa yllättävän hyvin. Olen sitä joskus kuunnellut. Uskomattoman hauskaa, kun harmonia käytetään muuhunkin kuin uskonnollisen musiikin "tuottamiseen".
Moro Kati!
tää on jotenkin niin uutta edelleen...
susta tulee tohtori...
Johan: saa nyt nähdä mitä tästä tulee... :)
Lähetä kommentti